Monikielinen lapsi inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia mitä on inklusiivinen varhaiskasvatus monikielisen lapsen näkökulmasta. Varhaiskasvatukseen osallistuvien vieras- ja monikielisten lasten osuus on Helsingin seudulla noin viidennes lapsista ja määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Samaan aikaan Suomessa ollaan huolissaan koululaisten laskevista oppimistuloksista. Erityisesti monikieliset lapset suoriutuvat oppimistesteissä suomea kotikielenään puhuvia lapsia heikommin. Varhaiskasvatuksen inklusiivisuus on tärkeää, koska osallisuuden tunne edistää monikielisten lasten oppimista ja hyvinvointia. Opinnäytetyön tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin päiväkodin kanssa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu ajankohtaiseen tutkimukseen ja materiaaliin kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehityksestä ja inkluusiosta. Tutkimusaineistoa kerättiin tekemällä kysely Helsingin kaupungin päiväkodin henkilökunnalle. Tutkimustuloksia peilattiin opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen.

Opinnäytetyöstämme nousi esiin, että lapsen kielitaito ja kielellinen tausta vaikuttaa osallisuuden ja oppimisen mahdollisuuksiin. Varhaiskasvatuksessa opitut taidot luovat perustaa kouluvalmiuksille. Varhaiskasvatuksessa olisi siten tärkeää tukea monikielisten lasten opetuskielen oppimista sekä kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksen inklusiivisuuteen, sillä osallisuuden tunne varhaiskasvatuksessa edistää oppimista ja hyvinvointia. Tärkeää on myös lapsen kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehityksen tukeminen sekä vanhempien osallisuus lasten koulutuksessa.

Jatkotutkimus- ja kehittämisaiheita, joita nousi opinnäytetyön teemaan liittyen ovat, että miten voitaisiin huomioida paremmin monikulttuuristen lasten päiväkodin aloitusta niin, että kodin ja päiväkodin kulttuurien ja käytänteiden eroavaisuudet aiheuttaisivat vähemmän haasteita arjessa. Toinen tärkeä aihe olisi moninaisten päiväkotiryhmien ruokakulttuurin ja -kasvatuksen tukeminen kulttuuritietoisesti. Varhaiskasvatukseen tarvittaisiin myös materiaalia ja keinoja vanhempien osallisuuden tukemiseen, silloin kun yhteistä kieltä ei löydy.