Arviointi koskien Siilinjärven Vakatuki-hanketta: Lapsen saaman tuen, osallisuuden ja uusien toimintamallien kehittämistä

Abstract

Lapsen saama tuki ei ole toteutunut varhaiskasvatuksessa tasa-arvoisesti. Tuen yhtenäistämiseksi varhaiskasvatuslakiin kirjattiin 1.8.2022 muutos koskien kolmiportaista tukimallia. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kuntien varhais-kasvatukselle rahoitusta tukimallin käyttöönoton tueksi. Yksi näistä kunnista oli Siilinjärvi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Siilinjärven varhaiskasvatuksessa käynnissä olevan Vakatuki-hankkeen vaikutuksia lapsen saamaan oppimisen ja kehityksen tukeen. Tutkimus kohdistui hankkeessa olevien kolmen resurssiopettajan ja toimintaterapeutin työskentelyyn lapsiryhmissä, joissa on tuen tarpeessa olevia lapsia. Hankkeen tarkoitus on ollut kehittää pysyviä toimintamalleja lapsen tuen ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen osaan: inklusiivisen varhaiskasvatuksen arvoihin, osallisuuden esteisiin sekä osallisuutta edistäviin keinoihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kolmesta eri lähteestä: tukipyyntö-lomakkeesta sekä hankkeen arviointikyselystä varhaiskasvatuksen opettajille ja Vakatuki-henkilöille. Hankkeen työntekijät täyttivät tukipyyntölomaketta vaiheittain joulukuusta toukokuuhun työskennellessään ryhmissä. Wepropol-kysely toteutettiin toukokuussa. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset toivat esille, että varhaiskasvattajat ovat olleet kuormittuneita lasten haasteiden kanssa. Yleisimmät syyt kutsua Vakatuki-henkilö avuksi olivat kielelliset haasteet, haasteet toiminnanohjauksessa, tunnetaidoissa tai arjen struktuurin jäsentämisessä. Käytetyimpiä toimintamalleja lapsen tukemiseksi olivat pienryhmät, arjen struktuurin uudelleen järjestely ja tiimin kanssa käydyt keskustelut. Pienryhmät koettiin toimiviksi toimintamuodoiksi ja olivat pidettyjä lasten keskuudessa. Lisäresurssi mahdollisti lapsen yksilöllisen huomioimisen, mikä ei ole ollut mahdollista ryhmän omilla resursseilla.

Avoin suhtautuminen, hyvä yhteishenki ja jokaisen tiimin jäsenen yhdenmukainen toiminta nähtiin edellytyksenä uusien toimintatapojen juurruttamiselle. Esille nostettiin, että inklusiivinen varhaiskasvatus voi toimia isossakin ryhmässä riittävillä resursseilla ja tarvittavalla osaamisella. Osa inklusiivista varhaiskasvatusta on arvioinnin kehittäminen. Tässä hankkeessa arviointia toteutettiin tukipyynnön ja kyselyn avulla. Tukivastemalliin pohjautuvassa tukipyyntö-lomakkeessa arviointia toteutettiin moniammatillisesti keskustellen tuen ja toimintatapojen onnistumisesta. Kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen opettajat ja hankkeen työntekijät arvioivat hankkeen kokonaisvaikutuksia.

Toimintamalleilla saatiin kehitettyä lasten osallisuutta muun muassa struktuurin jäsentymisen ja kaveritaitojen kehittymisen myötä. Hanketyöntekijät olivat kaivattu apu ryhmän kohdatessa lapsen kehityksen ja oppimisen haasteita. Vakatuki-henkilön kanssa jaettu arjen vastuu auttoi työssäjaksamisessa. Ulkopuolisen näkemystä ryhmän toiminnan kehittämiseksi pidettiin tärkeänä. Ryhmissä koettiin, että Vakatuki-henkilöiden työlle ja yhteiselle keskustelulle olisi tullut olla enemmän aikaa. Hanke on edelleen kesken ja uusien toimintatapojen vakiintuminen vie aikansa. Tämä tutkimus osoitti hankkeella olleen positiivisia vaikutuksista. Hankkeen työntekijät saivat kiitosta hyvästä työstään ja hankkeelle toivottiin jatkoa.