Tunnetoimijuuden hyödyntäminen muutosjohtamisessa
Angeria, Meeri; Karvonen, Maija (2023)
Angeria, Meeri
Karvonen, Maija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091425838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091425838
Tiivistelmä
Elämme jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa, minkä seurauksena yritysten ja organisaatioiden on toimintavarmuutensa ylläpitämiseksi kehitettävä toimintaansa aktiivisesti. Muutokset herättävät yksilöissä erilaisia tunteita ja voivat kuormittaa henkilöstöä, joten muutosjohtamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Tutkimukset osoittavat mielenkiintoisia viitteitä siitä, että tunnetoimijuuden ja toimivan vuorovaikutuksen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti muun muassa muutoksen läpiviennin tehokkuuteen, työntekijän sitoutumiseen sekä työhyvinvointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli lisätä tietoutta tunnetoimijuudesta sekä edesauttaa tunnetoimijuuden hyödyntämistä yhteistyöorganisaation muutosjohtamisessa. Tavoitteena puolestaan oli ideoida konkreettisia keinoja tunnetoimijuuden hyödyntämiseksi yhteistyöorganisaation soveltaman muutosjohtamisen ADKAR-mallin eri vaiheissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu muutosjohtamisesta ja tunteisiin liittyvästä kokonaisuudesta. Teoreettinen viitekehys rakentuu muutosjohtamisen ympärille, koska suunniteltu ja johdettu muutos vaati onnistuakseen muutosjohtamisosaamista. Opinnäytetyön tarkoituksen mukaisesti viitekehyksessä käsitellään laajasti tunteita ja tunnejohtamista.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja palvelumuotoilun elementtejä. Aineistonkeruumenetelminä puolestaan hyödynnettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja, työpajatyöskentelyä sekä edellä mainittujen tilaisuuksien havainnointia. Lisäksi tietoa kerättiin yhteistyöorganisaation sisäisistä ja ulkoisista sekundääriaineistoista. Kerätyt aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Kehittämistyön tuloksina voidaan todeta se, että esihenkilöt ja työtä tukevat tahot tunnistivat elävänsä jatkuvassa muutoksessa. He kuvailivat tunteiden kuuluvan työyhteisöön ja kokivat, ettei niitä voi erottaa yksilön toiminnasta. Vaikka kaikki tunteet tulee sallia työyhteisössä, ei kaikki toiminta ole kuitenkaan hyväksyttyä. Johtopäätöksenä esitetään tunnetoimijuuden hyödyntämistä yhteistyöorganisaation muutosjohtamisessa. Kehittämisehdotukset tunnetoimijuuden hyödyntämiseksi esitetään konkreettisina keinoina yhteistyöorganisaation soveltaman muutosjohtamisen ADKAR-mallin eri vaiheisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli lisätä tietoutta tunnetoimijuudesta sekä edesauttaa tunnetoimijuuden hyödyntämistä yhteistyöorganisaation muutosjohtamisessa. Tavoitteena puolestaan oli ideoida konkreettisia keinoja tunnetoimijuuden hyödyntämiseksi yhteistyöorganisaation soveltaman muutosjohtamisen ADKAR-mallin eri vaiheissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu muutosjohtamisesta ja tunteisiin liittyvästä kokonaisuudesta. Teoreettinen viitekehys rakentuu muutosjohtamisen ympärille, koska suunniteltu ja johdettu muutos vaati onnistuakseen muutosjohtamisosaamista. Opinnäytetyön tarkoituksen mukaisesti viitekehyksessä käsitellään laajasti tunteita ja tunnejohtamista.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja palvelumuotoilun elementtejä. Aineistonkeruumenetelminä puolestaan hyödynnettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja, työpajatyöskentelyä sekä edellä mainittujen tilaisuuksien havainnointia. Lisäksi tietoa kerättiin yhteistyöorganisaation sisäisistä ja ulkoisista sekundääriaineistoista. Kerätyt aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Kehittämistyön tuloksina voidaan todeta se, että esihenkilöt ja työtä tukevat tahot tunnistivat elävänsä jatkuvassa muutoksessa. He kuvailivat tunteiden kuuluvan työyhteisöön ja kokivat, ettei niitä voi erottaa yksilön toiminnasta. Vaikka kaikki tunteet tulee sallia työyhteisössä, ei kaikki toiminta ole kuitenkaan hyväksyttyä. Johtopäätöksenä esitetään tunnetoimijuuden hyödyntämistä yhteistyöorganisaation muutosjohtamisessa. Kehittämisehdotukset tunnetoimijuuden hyödyntämiseksi esitetään konkreettisina keinoina yhteistyöorganisaation soveltaman muutosjohtamisen ADKAR-mallin eri vaiheisiin.