Lääkehoidon turvallisuus laskimonsisäistä mikrobilääkehoitoa saavan potilaan hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla sairaanhoitajien toteuttaman laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon lääke- ja potilasturvallisuutta viimeisten kymmenen vuoden ajalta.

Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HUS/HYKS Medisiinisen tulosyksikön kanssa yhteistyössä toteutettavaa "Aseptiikka ja hoidon oikeellisuus suonensisäistä antibioottihoitoa saavan potilaan hoitotyössä; potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishanketta", jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Menetelmänä sovellettiin kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysi-menetelmää. Aineisto on kerätty hakemalla sähköisistä tietokannoista hoitotieteellisiä tutkimuksia, joiden julkaisuvuosi on 2003-2013 ja jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Hakukriteerit täyttäviä tutkimusartikkeleita löydettiin yhteensä 350, joista 15 valittiin lopulliseen analyysiin.

Tulosten mukaan kaksi suurinta potilasturvallisuutta heikentävää tekijää ovat lääkkeenannon väärä aika sekä lääkkeen väärä annos. Vaikka sairaanhoitajilta löytyy riittävä ammatillinen pätevyys ja tieto lääkevirheiden ehkäisyyn, ohjeita ja virheiden raportointia ei aina noudateta. Suurimpia myötävaikuttavia tekijöitä lääkevirheiden synnyssä ovat lääkevalmistelujen ja -annon aikaiset häiriötekijät sekä hoitajien liiallinen työkuormitus, kiire ja väsymys. Virheiden määrä on suurin aamuvuorossa eikä korreloi hoidettavien potilaiden määrään, vaan kokonaiskuormitukseen ja häiriöihin työn aikana.

Tarvitaan käytäntöjä, joilla lääkehoidosta vastuussa oleva sairaanhoitaja voitaisiin irrottaa muista tehtävistä muun muassa lisäämällä henkilökuntaa etenkin niissä vuoroissa, joissa sairaanhoitajiin kohdistuu eniten ylimääräistä kuormitusta. Hoitajien jaksamista voidaan edistää esimerkiksi ergonomisella työvuorosuunnittelulla. Useimmiten lääkevirheen huomaa toinen hoitaja ja tämä puhuu kaksoistarkistuksen tärkeyden puolesta. On myös tärkeää panostaa raportointikeinoihin, joissa pyritään miettimään keinoja virheiden välttämiseksi jatkossa.

Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kehitettäessä uusia toimintamalleja ja tarkistuslistoja turvallisen lääkehoidon työkaluiksi.

The purpose of this Final Project was to find whether the patient safety is ensured during the preparation and administration of peripheral intravenous antimicrobial medication.

This Thesis is part of a project conducted by Helsinki University Hospital and Metropolia University of Applied Sciences. The main goal of this project is to improve patient safety and evidence-based nursing among the patients treated with intravenous antimicrobial agents.

Systematic literature review was applied in this Thesis. Electronic medical databases were used to find research articles published between 2003 and 2013 that would answer the research questions. The review gave us 350 articles that met the search criteria. 15 of these articles were selected for the final analysis. The data was analyzed by the methods of content analysis.

The results show that the two main issues related to patient safety during the preparation and administration of medicine include wrong timing and dose. Directives are not always followed and errors/near-miss situations are not always reported even though nurses possess required professional education and knowledge to prevent medical errors. The main causes of medical errors are interruptions and other duties during the administration and preparation of medicine, big workload, stress and fatigue that nurses experienced. Medical error rates are highest during day shifts. Instead of correlating with the number of patients to take care of, error rates correlate with the total workload of nurses and interruptions during preparing and administering medicine.

Healthcare organizations need to develop workable practices that enable the responsible nurse to concentrate only in preparing and administering medicine without constant interruptions. For instance one good way would be to add nursing stuff especially in day shifts when workload is heaviest. Wellbeing and coping of nursing stuff can be improved by planning ergonomic work schedules.

Errors were mainly noticed by other nurses which tells about the importance of double checks of medicine before administering them to the patients. As well it would be important to invest in reporting systems that instead of accusing stuff ensure strategies to prevent such errors in the future. The results can be used to develop new strategies and checklists to improve medical safety in healthcare.