Parvekesaneerauksen prosessi
Mattila, Eetu (2023)
Mattila, Eetu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092026087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092026087
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan parvekkeiden rakenteita, erityisesti betonilaattaparvekkeita, ja niiden alttiutta vaurioitumiselle. Työssä keskityttiin erityisesti parvekkeiden korjaustapoihin.
Tietoa aiheesta kerättiin kattavasti alan kirjallisuudesta ja internetistä, ja opinnäytetyössä esitellään parvekerakenteiden kehitystä eri aikakausina. Ennen 1970-lukua yleisin betonilaattaparvekkeen rakenne oli ulokeparvekemalli, mutta elementtirakentamisen myötä kannatustapoja voitiin muuttaa. Uudemmissa rakenteissa käytetään erilaisia kannatusratkaisuja, kuten pieliseinä- ja pilarikannatuksia, ja parvekkeiden koko on kasvanut samalla kun parvekelasitusten yleisyys on lisääntynyt.
Kosteusrasitus ja mekaaniset voimat ovat betonilaattaparvekkeiden suurimmat rasitukset, ja näistä aiheutuvat vauriot ovat yleisimpiä ongelmia. Erityisesti kosteusrasituksesta aiheutuva korroosio ja betonin rapautuminen ovat yleisiä vaurioiden syitä. Korjauskustannukset voivat olla huomattavat, etenkin jos vauriot ovat ehtineet edetä pitkälle tai jos korjaukset on tehty huolimattomasti.
On tärkeää arvioida vaurioiden laajuus ja vaikutus rakenteen toimintaan, jotta oikeat korjaustavat voidaan valita. Tutkimuksen pohjalta luotiin suosituksia ja ohjeita parvekerakenteiden korjausten suunnittelua ja toteutusta varten, jotta vältetään tulevia vaurioita ja varmistetaan parvekkeiden pitkäaikainen toimivuus ja turvallisuus.
Tietoa aiheesta kerättiin kattavasti alan kirjallisuudesta ja internetistä, ja opinnäytetyössä esitellään parvekerakenteiden kehitystä eri aikakausina. Ennen 1970-lukua yleisin betonilaattaparvekkeen rakenne oli ulokeparvekemalli, mutta elementtirakentamisen myötä kannatustapoja voitiin muuttaa. Uudemmissa rakenteissa käytetään erilaisia kannatusratkaisuja, kuten pieliseinä- ja pilarikannatuksia, ja parvekkeiden koko on kasvanut samalla kun parvekelasitusten yleisyys on lisääntynyt.
Kosteusrasitus ja mekaaniset voimat ovat betonilaattaparvekkeiden suurimmat rasitukset, ja näistä aiheutuvat vauriot ovat yleisimpiä ongelmia. Erityisesti kosteusrasituksesta aiheutuva korroosio ja betonin rapautuminen ovat yleisiä vaurioiden syitä. Korjauskustannukset voivat olla huomattavat, etenkin jos vauriot ovat ehtineet edetä pitkälle tai jos korjaukset on tehty huolimattomasti.
On tärkeää arvioida vaurioiden laajuus ja vaikutus rakenteen toimintaan, jotta oikeat korjaustavat voidaan valita. Tutkimuksen pohjalta luotiin suosituksia ja ohjeita parvekerakenteiden korjausten suunnittelua ja toteutusta varten, jotta vältetään tulevia vaurioita ja varmistetaan parvekkeiden pitkäaikainen toimivuus ja turvallisuus.
