Sosiaalialan työntekijöiden näkökulmia Tornion maahanmuuttajien kotoutumisesta
Tallgren, Annika (2023)
Tallgren, Annika
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226204
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa sosionomien tekemästä työstä, sekä tuoda heidän näkökulmiansa Tornioon muuttaneiden maahanmuuttajien kotoutumisprosessista ja kotouttamisesta. On tärkeää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon, ja he saavat apua, sillä maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa runsaasti. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata kotouttamista edistävien työntekijöiden kautta heidän näkökulmiaan ja ajatuksiaan työstä, maahanmuuttajan kotoutumisprosessin vahvuuksista ja työn kehittämiskohdista Torniossa. Työn tavoitteena on, että tästä opinnäytetyöstä on apua sosionomiopiskelijoille ja jo alalla työskenteleville työntekijöille.
Suoritin tiedonhankinnan haastattelemalla kaksi sosionomia, jotka työskentelivät eri paikoissa. Ensimmäinen työskentelee Tornion kaupungin alaisena, ja toinen Torniossa sijaitsevassa yhdistystoiminnassa. Opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymyksiksi valikoitui kaksi kysymystä; mitä kotouttamisen työmenetelmiä onnistuneeseen kotoutumiseen on, sekä mitä mahdollisia kehittämiskohteita kotouttamistyössä on.
Opinnäytetyössä tuli ilmi haastateltavien näkemyksiä siitä, että kotoutumista tukeva työ on heidän mielestään kokonaisvaltaista ohjaamista ja auttamista, asiakaslähtöistä vuorovaikutuksellista työtä. Toisen ihmisen huomioon ottamista. Opinnäytetyötä tehdessä olen havainnut työntekijän tiedon tärkeyden eri viranomaistahoista, kulttuurillisen tuntemuksen, aito halu auttaa ja ennakkoluulojen poissulkemisen.
Tulokset osoittivat, että oma aktiivisuus ja motivaatio opiskella suomen kieltä on edesauttava tekijä kotoutumiselle. Haasteellisiksi tilanteiksi kuitenkin nousivat esille maahanmuuttajien hidas suomen kielen oppiminen ja siitä johtuva kotoutumisen hidastuminen. Lasten ja nuorten koulunkäynnin ja mahdollisten harrastusten myötä kielen oppiminen sujuu paremmin. Opinnäytetyössä nousi esiin Tornion lisätyöntekijöiden tarve maahanmuuttajien pariin jalkautumiseksi ja heidän Suomeen integroitumisensa tukemiseksi. Opinnäytetyössä myös kerrotaan maahanmuuttajien työllisyyden olevan vähäistä, joka taas toisi hyvää oppia suomen kielen kannalta.
Suoritin tiedonhankinnan haastattelemalla kaksi sosionomia, jotka työskentelivät eri paikoissa. Ensimmäinen työskentelee Tornion kaupungin alaisena, ja toinen Torniossa sijaitsevassa yhdistystoiminnassa. Opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymyksiksi valikoitui kaksi kysymystä; mitä kotouttamisen työmenetelmiä onnistuneeseen kotoutumiseen on, sekä mitä mahdollisia kehittämiskohteita kotouttamistyössä on.
Opinnäytetyössä tuli ilmi haastateltavien näkemyksiä siitä, että kotoutumista tukeva työ on heidän mielestään kokonaisvaltaista ohjaamista ja auttamista, asiakaslähtöistä vuorovaikutuksellista työtä. Toisen ihmisen huomioon ottamista. Opinnäytetyötä tehdessä olen havainnut työntekijän tiedon tärkeyden eri viranomaistahoista, kulttuurillisen tuntemuksen, aito halu auttaa ja ennakkoluulojen poissulkemisen.
Tulokset osoittivat, että oma aktiivisuus ja motivaatio opiskella suomen kieltä on edesauttava tekijä kotoutumiselle. Haasteellisiksi tilanteiksi kuitenkin nousivat esille maahanmuuttajien hidas suomen kielen oppiminen ja siitä johtuva kotoutumisen hidastuminen. Lasten ja nuorten koulunkäynnin ja mahdollisten harrastusten myötä kielen oppiminen sujuu paremmin. Opinnäytetyössä nousi esiin Tornion lisätyöntekijöiden tarve maahanmuuttajien pariin jalkautumiseksi ja heidän Suomeen integroitumisensa tukemiseksi. Opinnäytetyössä myös kerrotaan maahanmuuttajien työllisyyden olevan vähäistä, joka taas toisi hyvää oppia suomen kielen kannalta.