Tanssijan ja muusikon kontakti vuorovaikutustilanteessa: pedagoginen malli kommunikaation vahvistamiseksi tanssisoitossa

Abstract

Tanssia ja musiikkia yhdistää kehollisuus. Tanssisoittotilanteessa kaksi muuttuu yhdeksi, kun kansantanssi ja -musiikki asettuvat yhdenvertaisina samaan tilaan vaikuttaen ja vaikuttuen toinen toisistaan. Tässä opinnäytetyössä tarjotaan pedagogisia ajatusmalleja ja käytännön työkaluja tanssisoitossa tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseksi.

Työn pedagoginen näkökulma korostaa kehollisen vuorovaikutuksen merkitystä yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia edistävänä tekijänä. Aihetta lähestytään mm. läsnäolon, osallisuuden ja vuorovaikutuksen teemojen kautta. Työssä esitellään mm. paritanssin ytimessä olevan pariyhteyden kehittyminen kolmivaiheisen mukautuminen-muovautuminen-muutos -mallin kautta. Kyseistä mallia hyödynnetään tanssijan ja muusikon välisen kontaktin syventämiseksi tarjoamalla siihen käytännön harjoitteita.

Tämä opinnäytetyö ehdottaa pitkäjänteisesti ja pedagogisesti organisoidun tanssisoittotoiminnan kehittävän tanssijoiden ja muusikoiden kontaktia entistä kokonaisvaltaisemmaksi. Ilmaisumuotojen rajat ylittävä ajattelu lisää kaikkinaista yhteisymmärrystä ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös kansantanssi- ja musiikkialan taiteellisiin ja tutkimuksellisiin sisältöihin.

Tanssisoittotoiminta edistää yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja samalla vahvistaa laajemmin kansantanssi- ja musiikkiyhteisön merkityksellisyyttä sekä jatkaa elävällä ja luovalla tavalla sukupolvelta toiselle kehollisena perintönä kulkenutta käsityöläisyyttä lujittaen kansanperinteestä ponnistavan kulttuuri-identiteetin muodostumista.