Pojatkin sairastavat syömishäiriöitä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Nykyään pyritään tuomaan yhä enemmän mielenterveyshäiriöitä esille ja pyritään poistamaan niiden ympärillä leijaileva stigma huonommuudesta tai heikkoudesta. Tämä stigma on läsnä erityisesti pojilla, jotka kasvavassa iässä yrittävät kehomuutostensa keskellä sopeutua joukkoon, missä ei kuitenkaan kukaan saisi olla erilainen. Välillä yhteen muottiin mahtuminen vaatii itseltä uhrauksia, vaikkapa syömistä vähentämällä tai pakonomaisella treenaamisella.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koostaa katsaus erilaisista tutkimuksista poikien syömishäiriöihin ja niiden erityispiirteisiin liittyen ja tuoda esiin poikien syömishäiriöihin keskittyneen tiedon huolestuttavan vähäinen määrä. Syömishäiriöitä on tutkittu ja niihin on puututtu jo monen monta vuotta, mutta yleisin käsitys on, että vain tytöt sairastavat syömishäiriöitä, vaikka tosiasiassa esimerkiksi sosiaalisen median tuoma paine omaa kehoaan kohtaan koskee myös poikia.

Halusimme myös tutkia, millaisia resursseja ja keinoja länsimaisissa kouluissa on puuttua asiaan, mutta tässäkin tapauksessa tutkimustieto oli kovin niukkaa. Suomessa oli tehty ainoastaan yksi tutkimus, joka sekin pohjautui ainoastaan yhden alueen kouluihin. Työhömme valikoitui siis tutkimuksia eripuolilta maailmaa, kuitenkin niin, että maat olivat osa länsimaista kulttuuria.

Kuvailevaa kirjallisuuskatsausta käytetään usein tutkimusmenetelmänä terveys- ja hoitotieteellisissä tutkimuksissa ja töissä, jonka vuoksi oli luonnollista käyttää tätä metodia myös omassa opinnäytetyössämme. Aineistomme koostuu seitsemästä (7) tieteellisestä tutkimuksesta, jotka vastasivat kahteen tutkimuskysymykseemme. Aineiston huolellisen läpikäymisen jälkeen tulokset analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulokset antoivat hyvän kuvan tietämättömyydestä ja koulutuksen riittämättömyydestä poikien syömishäiriöitä kohtaan. Tutkimukset myös puolsivat sitä, että tyttöjen ja poikien syömishäiriöt eroavat toisistaan monella eri tapaa, oireiden, alkamisajankohdan, asenteiden ja senkin mukaan, mitä tällaisella käyttäytymisellä tavoitellaan. Myös oireet saattavat jäädä kokonaan huomaamatta, koska edelleen tutkimisessa käytetään menetelmiä, jotka on tehty naispotilaille.