Tutkimus perehdytyksen hyödyistä yrityksessä Kalavapriikki Oy
Nivala, Sanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326761
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hyvän ja suunnitelmallisen perehdytyksen hyötyjä yrityksessä Kalavapriikki Oy. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä yrityksen tuotannon henkilöstön kanssa. Tutkimuksessa haluttiin keskittyä tuotannon työntekijöiden subjektiiviseen näkemykseen yrityksen perehdytysprosessista ja sen kehittämisestä. Perehdytysprosessin kehittäminen tulee yrityksen tuotantopäällikön ja työnjohtajan halusta uudistaa perehdytystä.
Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina tuotannon työntekijöille. Tutkimuksen kannalta haastateltaviksi haluttiin yritykseen viimeksi tulleita henkilöitä, joilla on tuorein kokemus perehdytyksestä ja työntekijöitä, jotka olivat olleet yrityksessä pitkään ja kokemusta perehdyttäjänä. Haastateltavia oli yhteensä 13, heistä kaikki olivat tuotannon työntekijöitä. Haastattelukysymyksien avulla pyrittiin saamaan laajoja vastauksia, jotta tutkimukseen saataisiin kokonaiskuva tuotannon henkilöstön ajatuksista koskien perehdytystä. Haastattelukysymyksiä oli neljä, joiden avulla selvitettiin haastateltavien omaa perehdytyskokemusta, arvioita perehdytyksen nykytilasta, miten työntekijät haluaisivat kehittää tuotannon perehdytystä ja mitä hyötyjä he arvioisivat hyvällä perehdytyksellä olevan.
Tutkimuksen tulokset jaettiin neljään teemaan: suunnitelmallisen perehdytyksen hyödyt, työhyvinvointiin liittyvät hyödyt, tuotantoprosessin hyödyt sekä työantajakuvan hyödyt. Tutkimuksen pohjalta johtopäätöksiä tehtiin kolme. Ensimmäinen johtopäätös oli, että henkilöstön mielestä perehdytystä tulisi kehittää yrityksessä. Toinen johtopäätös oli, että perehdytykseen panostamisesta on enemmän hyötyä, kuin puutteellisesti toteutetusta perehdytyksestä. Viimeinen johtopäätös oli tutkimustulosten liittyvän inhimilliseen pääomaan. Tutkimuksen perusteella toimeksiantajalle ehdotetaan kehityskohteeksi oman inhimillisen pääoman tunnistamista ja tutkimista sen vaikutuksista yrityksen toimintaan ja menestykseen.
Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina tuotannon työntekijöille. Tutkimuksen kannalta haastateltaviksi haluttiin yritykseen viimeksi tulleita henkilöitä, joilla on tuorein kokemus perehdytyksestä ja työntekijöitä, jotka olivat olleet yrityksessä pitkään ja kokemusta perehdyttäjänä. Haastateltavia oli yhteensä 13, heistä kaikki olivat tuotannon työntekijöitä. Haastattelukysymyksien avulla pyrittiin saamaan laajoja vastauksia, jotta tutkimukseen saataisiin kokonaiskuva tuotannon henkilöstön ajatuksista koskien perehdytystä. Haastattelukysymyksiä oli neljä, joiden avulla selvitettiin haastateltavien omaa perehdytyskokemusta, arvioita perehdytyksen nykytilasta, miten työntekijät haluaisivat kehittää tuotannon perehdytystä ja mitä hyötyjä he arvioisivat hyvällä perehdytyksellä olevan.
Tutkimuksen tulokset jaettiin neljään teemaan: suunnitelmallisen perehdytyksen hyödyt, työhyvinvointiin liittyvät hyödyt, tuotantoprosessin hyödyt sekä työantajakuvan hyödyt. Tutkimuksen pohjalta johtopäätöksiä tehtiin kolme. Ensimmäinen johtopäätös oli, että henkilöstön mielestä perehdytystä tulisi kehittää yrityksessä. Toinen johtopäätös oli, että perehdytykseen panostamisesta on enemmän hyötyä, kuin puutteellisesti toteutetusta perehdytyksestä. Viimeinen johtopäätös oli tutkimustulosten liittyvän inhimilliseen pääomaan. Tutkimuksen perusteella toimeksiantajalle ehdotetaan kehityskohteeksi oman inhimillisen pääoman tunnistamista ja tutkimista sen vaikutuksista yrityksen toimintaan ja menestykseen.