Kiertotalouskatsaus Suomen kaivosteollisuudesta ja Hiilitallin toimintamahdollisuuksista
Wahlberg, Nikos (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100827032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100827032
Tiivistelmä
Insinöörityö tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen oppimis- ja projektitilalle Hiilitallille. Insinöörityön tavoitteena oli paikantaa kiertotalouden kehitykseen liittyviä ongelmakohtia Suomessa sekä pohtia Hiilitallin toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena oli tutustua myös ajankohtaisiin kotimaisiin yritysratkaisuihin. Työn suorittaminen perustui kirjalliseen katsaukseen sekä yrityskyselyyn, joka sisälsi viisi kiertotalouteen liittyvää kysymystä.
Insinöörityö aloitettiin luomalla teoreettinen viitekehys, jossa käsiteltiin keskeisimpiä kiertotalouteen liittyviä aiheita. Kiertotaloutta käsiteltiin laajasti vakiintuneen Ellen MacArthur Foundation -kansalaisjärjestön työn pohjalta. Työssä käsiteltiin aloituksen jälkeen vihreää siirtymää sekä Suomen sitoutumista kotimaisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kiertotalouden edistämiseksi. Seuraavaksi tutustuttiin Suomen kierrätys- ja kiertotalousasteeseen, jonka kohdalla esimerkkialaksi valittiin kaivosteollisuus, koska sen todettiin muodostavan eniten jätteitä Suomessa. Yrityskysely lähetettiin neljälle yritykselle, joista Spolia Design Oy osallistui insinöörityöhön. Lopuksi pohdittiin suomalaisen kiertotalouden kehitystä sekä Hiilitallin asemaa sen parantamisessa.
Insinöörityön tuloksena todettiin, että Suomen kiertotalousaste on ollut samalla 4 %:n tasolla noin 10 vuotta ja kierrätyksen taso on heikkenevä. Suomi määriteltiin tästä huolimatta kärkimaaksi EU:n ekoinnovaatioissa. Kiertotalouden todettiin olevan vähäistä yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden ja talouden rakenteen vuoksi. Kaivosteollisuuden havaittiin muodostavan käyttökelpoisia sivuvirtoja, jotka soveltuvat infra- ja rakennusteollisuuden raaka-aineiksi. Sivuvirtojen hyödyntäminen todettiin vaativan sekä yritysyhteistyötä että esikäsittelyä kannattavan liiketoiminnan muodostamiseksi.
Insinöörityössä tunnistettiin lopuksi, että Hiilitalli on merkittävässä asemassa tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamisessa sekä kampusten kehittämisessä. Kehitysehdotukset tarkennettiin kampuskierrätyksen parantamiseen, jakamistalouden luomiseen, alakohtaisten ajatuspajojen järjestämiseen ja ekosuunnitteluprojektien toteuttamiseen. Hiilitallin todettiin edistävän kiertotaloutta hankkimalla uusiotuotteita.
Insinöörityö aloitettiin luomalla teoreettinen viitekehys, jossa käsiteltiin keskeisimpiä kiertotalouteen liittyviä aiheita. Kiertotaloutta käsiteltiin laajasti vakiintuneen Ellen MacArthur Foundation -kansalaisjärjestön työn pohjalta. Työssä käsiteltiin aloituksen jälkeen vihreää siirtymää sekä Suomen sitoutumista kotimaisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kiertotalouden edistämiseksi. Seuraavaksi tutustuttiin Suomen kierrätys- ja kiertotalousasteeseen, jonka kohdalla esimerkkialaksi valittiin kaivosteollisuus, koska sen todettiin muodostavan eniten jätteitä Suomessa. Yrityskysely lähetettiin neljälle yritykselle, joista Spolia Design Oy osallistui insinöörityöhön. Lopuksi pohdittiin suomalaisen kiertotalouden kehitystä sekä Hiilitallin asemaa sen parantamisessa.
Insinöörityön tuloksena todettiin, että Suomen kiertotalousaste on ollut samalla 4 %:n tasolla noin 10 vuotta ja kierrätyksen taso on heikkenevä. Suomi määriteltiin tästä huolimatta kärkimaaksi EU:n ekoinnovaatioissa. Kiertotalouden todettiin olevan vähäistä yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden ja talouden rakenteen vuoksi. Kaivosteollisuuden havaittiin muodostavan käyttökelpoisia sivuvirtoja, jotka soveltuvat infra- ja rakennusteollisuuden raaka-aineiksi. Sivuvirtojen hyödyntäminen todettiin vaativan sekä yritysyhteistyötä että esikäsittelyä kannattavan liiketoiminnan muodostamiseksi.
Insinöörityössä tunnistettiin lopuksi, että Hiilitalli on merkittävässä asemassa tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamisessa sekä kampusten kehittämisessä. Kehitysehdotukset tarkennettiin kampuskierrätyksen parantamiseen, jakamistalouden luomiseen, alakohtaisten ajatuspajojen järjestämiseen ja ekosuunnitteluprojektien toteuttamiseen. Hiilitallin todettiin edistävän kiertotaloutta hankkimalla uusiotuotteita.