Osaamisen kehittäminen perehdytyksen avulla hoitajille, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta: tutkimuksellinen kehittämistyö
Santaniemi, Anna-Kaisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027222
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kehittää erään yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan laboratoriossa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta, osaamista esittämällä ratkaisuja heidän perehdytysprosessillensa ja verkossa toteutettavalle perehdytysohjelmalle. Tavoitteena on luoda ideoita perehdytysprosessille ja sen tueksi tarkoitetulle verkossa toteutettavalle perehdytysohjelmalle laboratoriossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta.
Tutkimuksellinen kehittämistyö eteni palvelumuotoilun tuplatimanttimallin mukaisesti. Löydä-vaihe eteni laadullisia menetelmiä hyödyntäen teemahaastattelemalla laboratoriossa työskenteleviä hoitajia, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta. Haastatteluiden teemat muodostuivat perehdytysprosessin palvelupolkumallista. Määritä-vaiheessa haastatteluista kerätty aineisto litteroitiin ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Syntynyttä asiakasymmärrystä ja tuloksia hyödyntäen tulokset kiteytettiin perehdytettävien asiakasprofiileiksi ja perehdytettävien perehdytyspoluksi. Kehitä-vaiheessa tehtiin suunnittelutyötä perehdytysprosessin ja verkossa toteutettavan perehdytysohjelman luomiseksi hyödyntäen edellisessä vaiheessa syntyneitä asiakasprofiileja ja perehdytyspolkua. Ratkaisuja ja ideoita kehitettiin yhdessä perehdytettävien, perehdyttäjien, kehityskoordinaattoreiden ja esihenkilöiden kanssa yhteiskehittämisen työpajoissa ideariihi-työkalua hyödyntäen.
Kehittämistyön myötä saatiin avattua näkyväksi hoitajien, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta, perehdytysprosessin kehittämiskohteet ja sitä kautta myös tarpeet tulevaisuuden perehdytysohjelmalle. Kehittämisehdotuksina syntyneet ratkaisut perehdytysprosessin kehittämiselle liittyivät sen suunnitelmallisuuden, järjestelmällisyyden ja tasalaatuisuuden parantamiseen. Kehittämiskohteet saivat tukea aiemmasta teoriasta, jossa vastaavia ongelmia perehdytysprosessissa esiintyy myös muissa sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Perehdytettävien tarpeet huomioivan verkossa toteutettavan perehdytysohjelman avulla voidaan uuden työntekijän osaamista syventää ja laajentaa. Tästä kehittämiskokonaisuudesta muodostuu perehdytettävien uusi perehdytyskokemus.
Tutkimuksellinen kehittämistyö eteni palvelumuotoilun tuplatimanttimallin mukaisesti. Löydä-vaihe eteni laadullisia menetelmiä hyödyntäen teemahaastattelemalla laboratoriossa työskenteleviä hoitajia, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta. Haastatteluiden teemat muodostuivat perehdytysprosessin palvelupolkumallista. Määritä-vaiheessa haastatteluista kerätty aineisto litteroitiin ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Syntynyttä asiakasymmärrystä ja tuloksia hyödyntäen tulokset kiteytettiin perehdytettävien asiakasprofiileiksi ja perehdytettävien perehdytyspoluksi. Kehitä-vaiheessa tehtiin suunnittelutyötä perehdytysprosessin ja verkossa toteutettavan perehdytysohjelman luomiseksi hyödyntäen edellisessä vaiheessa syntyneitä asiakasprofiileja ja perehdytyspolkua. Ratkaisuja ja ideoita kehitettiin yhdessä perehdytettävien, perehdyttäjien, kehityskoordinaattoreiden ja esihenkilöiden kanssa yhteiskehittämisen työpajoissa ideariihi-työkalua hyödyntäen.
Kehittämistyön myötä saatiin avattua näkyväksi hoitajien, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta, perehdytysprosessin kehittämiskohteet ja sitä kautta myös tarpeet tulevaisuuden perehdytysohjelmalle. Kehittämisehdotuksina syntyneet ratkaisut perehdytysprosessin kehittämiselle liittyivät sen suunnitelmallisuuden, järjestelmällisyyden ja tasalaatuisuuden parantamiseen. Kehittämiskohteet saivat tukea aiemmasta teoriasta, jossa vastaavia ongelmia perehdytysprosessissa esiintyy myös muissa sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Perehdytettävien tarpeet huomioivan verkossa toteutettavan perehdytysohjelman avulla voidaan uuden työntekijän osaamista syventää ja laajentaa. Tästä kehittämiskokonaisuudesta muodostuu perehdytettävien uusi perehdytyskokemus.