Esihenkilötyö ja työntekijän sitoutuneisuus hybridityössä
Keiriö, Maiju (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101127237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101127237
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys esihenkilötyöllä on työntekijän sitoutuneisuuteen hybridityössä. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena tammikuun 2023 ja syyskuun 2023 välisenä aikana. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii suomalainen finanssialan konsernin asiakaspalvelun yksikkö. Toimeksiantajalla oli muutoinkin erilaisia projekteja toiminnan kehittämisen suhteen käynnissä, joten työntekijöiden sitoutumiseen liittyvien asioiden tarkastelu on tarpeellista.
Tutkimuksen toimeksiantaja toteuttaa yrityksestä lähtökyselyn heille, joiden työsuhde päättyy syystä tai toisesta sekä vuosittain työyhteisötutkimuksen. Tässä tutkimuksessa haluttiin keskittyä niistä nousseisiin teemoihin ja siihen, miten niitä voidaan kehittää esihenkilötyön avulla sitouttaen henkilöstöä enemmän hybridityön ollessa käytössä. Tutkimus keskittyy erityisesti työn-tekijän ja tämän lähimmän esihenkilön yhteistyötä hybridimallin ollessa käytössä.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisimmiksi aihealueiksi tämän myötä valikoituivat hybridityö, johtaminen hybridityössä sekä työntekijän sitoutuneisuus ja motivaatio. Kantavina teemoina jokaisessa edellä mainitussa aiheessa läpi työn kulki luottamus sekä työntekijän ja tämän lähimmän esihenkilön välinen vuorovaikutus.
Tämän tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kahteen kyselytutkimukseen. Kyselyistä toisen vastausten kohderyhmänä on työntekijät ja toisessa heidän esihenkilönsä. Kyselyillä vastausaikana oli 5.6.2023-16.6.2023. Työntekijöiden kyselyyn vastasi 106 henkilöä 130:sta ja vastaus-prosentiksi muodostui 81,54 %. Esihenkilöiden kyselyyn vastasi puolestaan 12 henkilöä 13:sta ja vastausprosentiksi muodostui 92,31 %. Kyselyn tuloksien analysoinnissa käytettiin Mann-Whitney testiä, jonka perusteella nostettiin tilastollisesti merkitsevimmät erot tarkempaan analyysiin. Tämän lisäksi tarkemaan analyysiin nostettiin toimeksiantajan tarpeen vuoksi väitteet ”Olen pohtinut työpaikan vaihtamista toiselle työnantajalle” sekä ”Työskentelisin tässä organisaatiossa mielelläni mahdollisimman pitkään”.
Kohdeorganisaatiolla suurimmat kehityskohteet tämän tutkimuksen perusteella ovat viestinnälliset haasteet, esihenkilön läsnäolon lisääminen, hybridimallissa etätyön osuuden lisääminen, työpisteiden vähyys toimistolla, joustavuuden lisääminen hybridityössä, palkitseminen ja palkkaus sekä viestinnälliset ongelmat. Koska kyseessä on pidemmän ajan kehityskohteita, näkyvät tämän opinnäytetyön ratkaisuehdotusten vaikutus vasta pidemmän ajan kuluessa.
Kehittämisen kohteista tutkimuksen tekijä valitsi tarkemmin käsittelyyn viestinnälliset haasteet, johon työkaluksi tässä työssä toimeksiantajalle tarjotaan Kommunikaation kehitystasojen kiertokulkua. Kiertokulkua varten tutkimuksen tulosten perusteella tutkimuksen tekijä sovelsi Mikkolan & Valkosen (2020, 181–187) kommunikaation kehittämisen tasoja, jonka perustana on viestinnän jatkuva kehittäminen.
Tutkimuksen toimeksiantaja toteuttaa yrityksestä lähtökyselyn heille, joiden työsuhde päättyy syystä tai toisesta sekä vuosittain työyhteisötutkimuksen. Tässä tutkimuksessa haluttiin keskittyä niistä nousseisiin teemoihin ja siihen, miten niitä voidaan kehittää esihenkilötyön avulla sitouttaen henkilöstöä enemmän hybridityön ollessa käytössä. Tutkimus keskittyy erityisesti työn-tekijän ja tämän lähimmän esihenkilön yhteistyötä hybridimallin ollessa käytössä.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisimmiksi aihealueiksi tämän myötä valikoituivat hybridityö, johtaminen hybridityössä sekä työntekijän sitoutuneisuus ja motivaatio. Kantavina teemoina jokaisessa edellä mainitussa aiheessa läpi työn kulki luottamus sekä työntekijän ja tämän lähimmän esihenkilön välinen vuorovaikutus.
Tämän tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kahteen kyselytutkimukseen. Kyselyistä toisen vastausten kohderyhmänä on työntekijät ja toisessa heidän esihenkilönsä. Kyselyillä vastausaikana oli 5.6.2023-16.6.2023. Työntekijöiden kyselyyn vastasi 106 henkilöä 130:sta ja vastaus-prosentiksi muodostui 81,54 %. Esihenkilöiden kyselyyn vastasi puolestaan 12 henkilöä 13:sta ja vastausprosentiksi muodostui 92,31 %. Kyselyn tuloksien analysoinnissa käytettiin Mann-Whitney testiä, jonka perusteella nostettiin tilastollisesti merkitsevimmät erot tarkempaan analyysiin. Tämän lisäksi tarkemaan analyysiin nostettiin toimeksiantajan tarpeen vuoksi väitteet ”Olen pohtinut työpaikan vaihtamista toiselle työnantajalle” sekä ”Työskentelisin tässä organisaatiossa mielelläni mahdollisimman pitkään”.
Kohdeorganisaatiolla suurimmat kehityskohteet tämän tutkimuksen perusteella ovat viestinnälliset haasteet, esihenkilön läsnäolon lisääminen, hybridimallissa etätyön osuuden lisääminen, työpisteiden vähyys toimistolla, joustavuuden lisääminen hybridityössä, palkitseminen ja palkkaus sekä viestinnälliset ongelmat. Koska kyseessä on pidemmän ajan kehityskohteita, näkyvät tämän opinnäytetyön ratkaisuehdotusten vaikutus vasta pidemmän ajan kuluessa.
Kehittämisen kohteista tutkimuksen tekijä valitsi tarkemmin käsittelyyn viestinnälliset haasteet, johon työkaluksi tässä työssä toimeksiantajalle tarjotaan Kommunikaation kehitystasojen kiertokulkua. Kiertokulkua varten tutkimuksen tulosten perusteella tutkimuksen tekijä sovelsi Mikkolan & Valkosen (2020, 181–187) kommunikaation kehittämisen tasoja, jonka perustana on viestinnän jatkuva kehittäminen.