Autourheiluonnettomuuksien tyyppivammat Suomessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, minkä tyyppisiä onnettomuuksia autourheilussa tapahtuu. Toisena tarkoituksena on selvittää autourheilun tyyppivammat. Lisäksi työssä kartoitetaan minkälaisia tyyppivammoja erilaisissa onnettomuustyypeissä tapahtuu. Tavoitteena on näiden pohjalta tuottaa tutkittua tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää autourheilun turvallisuutta niin kilpailuiden ensihoitohenkilöstön koulutusta kohdentamalla kuin myös parantamalla autojen rakenteellista turvallisuutta.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin AKK Motorsportsilta saatuja onnettomuusraportteja. Aineisto käsitti 63 onnettomuusraporttia, joissa oli yhteensä 65 loukkaantunutta ja 80 erilaista vammaa. Vammoista yleisin oli niskavamma, joita oli 25% loukkaantumisista (n=20). Toiseksi yleisin oli jonkinasteinen pään vamma (n=14) joka muodosti 17,5% loukkaantumisista. Lähes yhtä paljon (n=13) oli selkävammoja, jotka muodostivat 16% osuuden. Thorax-alueen vammoja oli 11% (n=9). Näihin ei ole laskettu mukaan kylkivammoja (n=4) 5% kokonaisosuudella. Thorax-alueen vammojen kanssa lähes yhtä yleinen vamma oli käsivamma (n=8).Onnettomuustyypeistä erottui kolme selvästi yleisempää onnettomuutta. Yleisin vammoja aiheuttanut onnettomuus oli kaato (n=22) joita oli 34%. Ulosajot ja kolarit aiheuttivat molemmat 28% loukkaantumisista (n=18).

Johtopäätöksenä tutkimuksesta oli, että rankavammojen ja pään vammojen muodostaessa 58,5% osuuden loukkaantumisista, on niiden ehkäisyyn panostettava jatkossakin, ja niitä on onnettomuustilanteessa herkästi epäiltävä. Onnettomuustyypeistä kaato, kolari ja ulosajo muodostivat 90% loukkaantumisiin johtaneista onnettomuuksista, ja näille onnettomuustyypeille yhdistävänä tekijänä voidaan pitää autourheilulle luonteenomaista suurta törmäysenergiaa.

The objective of this thesis is to survey what type of accidents happen in autoracing. Second objective is to find out the most common injuries that occur in autoracing. Third objective is to map out what kind of injuries occur in different kind of accidents. The goal is to produce study-based information which can be used to improve safety in autoracing. Information produced by this thesis can be used to focus the training of the races emergency personnel accurately to right kind of injuries. It also can be used when planning cars structional safety. This thesis was carried out as a quantitative study, and used the accident reports provided by AKK Motorsports ry. Material was consisted of 63 reports, which included 65 injured people and 80 injuries. Most common injury was a neck-injury, which consisted 25% (n=20) of all injuries. This was followed by head-injury with 17,5% (n=14). Third most common injury was back-injury that occurred 13 times (16%). Injuries in thoracic area was found in nine occasions (11%), and does not include injuries in lateral side of the torso that consisted 5% (n=4) of the injuries. Injuries to the upper limbs happened eight times. When mapping out the variety of different kind of accidents, three different types of accidents comprised 90% of all accidents. Most common of these was a fell-over that formed 34% (n=22) of all the accidents. Driving off the road and crashes both formed 28% (n=18) of the accidents. The conclusion of this thesis is that when spinal-injuries and head-injuries formed 58,5% of all the injuries, an effort to furthermore prevent these injuries must be put on, and working as a paramedic in accidentsite, these injuries should always be suspected. Fell-over, crash and driving off the road formed 90% of all the accidents, and the unitive factor between these three is a high impact-energy, that is a charesteristic feature of autoracing.