Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokema yhteisöllisyys osana työhyvinvointia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten varhaiskasvatuksessa koettu yhteisöllisyys vaikuttaa työhyvinvointiin. Työelämäkumppaninamme toimi kaksi yksityistä päiväkotia Pilke Päiväkodit Oy:ltä.

Varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tilanteesta, sekä työntekijöiden vaihtuvuudesta on puhuttu paljon niin uutisoinnissa, sosiaalisessa mediassa kuin varhaiskasvattajien keskuudessa. Työskentelemme molemmat varhaiskasvatuksessa, ja oman kiinnostuksemme vuoksi halusimme tutkia, koetaanko varhaiskasvatuksessa yhteisöllisyyttä, joka parantaisi työssä jaksavuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. Kun työntekijöillä on hyväksytty olo ja tunne, että kuuluu johonkin, ihminen kokee yhteenkuuluvuutta. Kun työntekijät pysyvät varhaiskasvatuksessa, toimintatavat tiedostetaan paremmin, näin ollen johtaen laadukkaampaan varhaiskasvatukseen.

Opinnäytetyössämme käytimme uutisoinnissa olevia aiheita ja otsikoita, omia havaintoja ryhmähaastatteluiden pohjalta, sekä sosiaalisessa mediassa ylösnousseita asioita. Tiedonkeruumenetelmänä toimi ryhmäkeskusteluna toteutettu haastattelu eli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Teemoittelun tuella saimme tehtyä analyysimenetelmän.

Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksessa koettu yhteisöllisyys on suorassa yhteydessä työhyvinvointiin. Myös esihenkilön rooli ja läsnäolo koettiin tärkeänä osana työhyvinvointia. Vastauksissa ilmeni, että vaikka arjessa on paljon kuormittavia tekijöitä, koettiin töihin tuleminen mielekkääksi. Työkavereiden tutut toimintatavat tekevät arjesta ja työyhteisöstä toimivan. Molemmissa haastattelemissamme yksiköissä työilmapiiri ja kommunikointi oli hyvää.

Tulosten perusteella molemmissa työyksiköissä kaivattiin yhteistä tekemistä, kehuja arjessa työkavereilta, sekä koko talon kesken. Lisäksi esihenkilön läsnäoloa kaivataan useammin. Kommunikoinnin ja neuvottelutaitojen puuttuminen kuormittaa arjessa, mutta näiden asioiden edistämiseksi oltiin valmiina keksimään ratkaisuja. Yhteisöllisyyden ja tätä kautta työhyvinvoinnin parantamiseksi on tärkeä kuunnella työyhteisön ideoita, saada aikaiseksi kannustava yhtenäinen ilmapiiri, jolle myös esihenkilöllä on aikaa. Tällä on merkitystä työhyvinvointiin ja samalla työn imuun. Tehokas työ ja sitoutuneet työntekijät johtavat parempaan varhaiskasvatukseen.

The aim of this thesis was to study how sense of community in early childhood education affects well-being at work. Our working life partners were two private Pilke daycare centres. The general state of early childhood education and high turnover of employees in the field have been discussed widely in the news and social media, and among early childhood education professionals. Both of us working in early childhood education gave us a personal interest to study this topic. We were looking to examine if employees experience a sense of community that would have a positive effect on their well-being at work and motivate them to stay at a certain place of employment for a longer period of time. Once employees feel accepted and have a sense of being part of a tight knit community, a feeling of belonging is created. If people stay in the field, the general knowledge of practices are better known, which results in higher quality early childhood education. In this thesis we used topics and headlines of news articles, observations made during the group interviews and trending topics from social media. The data collection method used was theme interview in the form of a group interview, i.e. a semi-structured theme interview. With the themed questions, we were able to form a method for analysis. The results showed that sense of community in early childhood education has a direct correlation to well-being at work. Furthermore, the role and presence of the manager was seen to be an important factor as well. The results also showed that despite having many straining factors in everyday life, going to work was perceived to be meaningful and pleasant. Familiar practices of co-workers make day-to-day life and the working community function well. Both daycare units had good workplace atmosphere and communication. Based on the results, both branches hoped for more mutual activities and appreciation from close co-workers and the entire working community. Also, the employees hoped for more frequent presence of the manager. Lack of communication and negotiation skills were said to put a strain on well-being at work, but employees were willing to find solutions to improve on these issues. To further improve the sense of community and thereby well-being at work, it is vital to listen to the ideas of the working community, form an encouraging, connected work environment which also has the time and attention of its manager. These factors have an impact on wellbeing at work, and the job’s sense of appeal. Efficient work and committed employees lead to better early childhood education.