Sairaanhoitajien perehdytys teho-osastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä teho-osastolla sairaanhoitajien perehdytykseltä edellytetään ja mitä vaikutuksia perehdytyksellä on.

Tutkimuksia haettiin kansainvälisistä terveysalan tietokannoista ja haut rajattiin koskemaan vuosia 2003–2014. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 10 tutkimusartikkelia ennalta päätettyjen kriteerien mukaan.

Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella sairaanhoitajien perehdytykselle teho-osastolla tulisi varata riittävästi aikaa ja perehdytysohjelman tulisi olla yksilöllinen odotusten ja tarpeiden mukaan. Vuorovaikutussuhteilla on merkittävä rooli ja perehdyttäjän tulisi olla kliinisesti pätevä ja kiinnostunut tehtävästään. Edellytyksenä laadukkaalle perehdytykselle ovat myös esimiehen tuki ja vuorovaikutussuhteet osastolla. Perehdys vaikuttaa potilasturvallisuuteen, vahvistaa sairaanhoitajien sitoutumista työhönsä ja ennaltaehkäisee työuupumusta.

Saatuja tuloksia perehdytyksen edellytyksistä ja vaikutuksista voidaan hyödyntää perehdytysohjelmia laadittaessa. Jatkotutkimusta tarvitaan eri oppimismenetelmien merkityksestä perehdytyksessä ja perehdyttäjän koulutustarpeista.

The aim of this master’s thesis is study the necessary conditions and the effects of nurse orientation in the intensive care unit. The method used in this study is a literature review.

The used ten articles, which met the pre-decided survey criteria were selected from international health care database covering years 2003-2014.

According to this systematic literature review enough time should be reserved for the orientation of the nurses in the intensive care unit. The orientation program should also be personalized taking into a consideration the expectations and the needs of the individual. The human interaction between the nurse and her/his mentor play a significant role here. The mentor should be clinically competent and also interested in her/his task as a mentor. The support of the head nurse and the good interaction between the nurses at the ward form the preconditions for a high quality nurse orientation in the intensive care unit. The orientation has impact on patient safety. Orientation does also strengthen nurses’ commitment to their work and prevents work exhaustion.

The achieved results of the preconditions and the effects of nurse orientation presented here can be used for designing orientation programs for nurses in the intensive care unit. Further research should be carried out focusing on the significance of different learning methods used in the orientation program. The other area of suggested further research consist of the training needs of the mentor.