Helsinki EdTech-testausympäristönä: mitä kansainväliset EdTech-yritykset toivovat saavansa yhteistyöstä Testbed Helsingin kanssa?
Harjula, Pekka (2023)
Harjula, Pekka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029085
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä kansainväliset EdTech-yritykset toivovat saavansa yhteistyöstä Testbed Helsingin kanssa. Testbed Helsinki on osa Helsingin elinkeino-osastoa ja yhteistyö kansainvälisten (kv) yritysten kanssa on osa heidän strategiaansa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui avaamaan kehittämisalustojen toimintaa, yhteiskehittämistä, kokeiluja ja varsinkin koulutuspuolen näkökulmia näihin. Muotoilun teoreettinen puoli avaa näkökulmia muotoilun ja palvelumuotoilun käyttökohteisiin linjassa tutkimuksen aiheen kanssa.
Aineisto tutkimukseen kerättiin teemahaastattelun (1kpl) ja teemoitellun kyselyn (lähetetty 27kpl, vastauksia 10 kpl) avulla. Teemahaastattelu tehtiin kasvotusten ja kyselyt sähköpostin välityksellä. Kummassakin tapauksessa haastateltavat saivat kysymykset ennakkoon. Litteroitu aineisto teemoiteltiin ja tiivistettiin. Teemoiteltu aineisto käytiin läpi muotoilullisten keinojen avulla. Metodeina käytettiin miellekarttoja, tutkimusseinää, persoonia sekä palvelupolkuja. Nämä ovat vakiintuneita tapoja kerätä ja käsitellä tietoa muotoilun ja palvelumuotoilun kentällä.
Aineiston ja palvelumuotoilun työkalujen perusteella hahmoteltiin yritysten motivaatiota osallistua Testbed Helsingin toimintaan, mitkä ovat yritysten ydinhaasteet yhteistyöhön liittyen sekä mikä on yhteistyön ideaalitilanne yritysten näkökulmasta. Näiden perusteella selvisi, että vastatakseen paremmin yritysten odotuksiin tulee Testbed Helsingin lisätä ja selkeyttää tiedottamista yhteistyön lähtökohdista, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sekä Helsingin kaupungin odotuksista ja velvollisuuksista liittyen yhteistyöhön. Testbed Helsingin tulee myös kehittää prosessia ja tapaa ilmoittaa hylätystä päätöksestä yrityksille, jotka hakeutuvat yhteistyöhön. Viestinnän selkeyttäminen tukee myös Helsingin brändi-imagoa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui avaamaan kehittämisalustojen toimintaa, yhteiskehittämistä, kokeiluja ja varsinkin koulutuspuolen näkökulmia näihin. Muotoilun teoreettinen puoli avaa näkökulmia muotoilun ja palvelumuotoilun käyttökohteisiin linjassa tutkimuksen aiheen kanssa.
Aineisto tutkimukseen kerättiin teemahaastattelun (1kpl) ja teemoitellun kyselyn (lähetetty 27kpl, vastauksia 10 kpl) avulla. Teemahaastattelu tehtiin kasvotusten ja kyselyt sähköpostin välityksellä. Kummassakin tapauksessa haastateltavat saivat kysymykset ennakkoon. Litteroitu aineisto teemoiteltiin ja tiivistettiin. Teemoiteltu aineisto käytiin läpi muotoilullisten keinojen avulla. Metodeina käytettiin miellekarttoja, tutkimusseinää, persoonia sekä palvelupolkuja. Nämä ovat vakiintuneita tapoja kerätä ja käsitellä tietoa muotoilun ja palvelumuotoilun kentällä.
Aineiston ja palvelumuotoilun työkalujen perusteella hahmoteltiin yritysten motivaatiota osallistua Testbed Helsingin toimintaan, mitkä ovat yritysten ydinhaasteet yhteistyöhön liittyen sekä mikä on yhteistyön ideaalitilanne yritysten näkökulmasta. Näiden perusteella selvisi, että vastatakseen paremmin yritysten odotuksiin tulee Testbed Helsingin lisätä ja selkeyttää tiedottamista yhteistyön lähtökohdista, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sekä Helsingin kaupungin odotuksista ja velvollisuuksista liittyen yhteistyöhön. Testbed Helsingin tulee myös kehittää prosessia ja tapaa ilmoittaa hylätystä päätöksestä yrityksille, jotka hakeutuvat yhteistyöhön. Viestinnän selkeyttäminen tukee myös Helsingin brändi-imagoa.