Röntgenlaitevalmistuksen loppukokoonpanon ongelmatilanteiden tutkimus
Mäkinen, Vesa (2014)
Mäkinen, Vesa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814555
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin röntgenlaitteen loppukokoonpanossa esiintyviä häiriöitä, niiden alkuperää ja parhaita ratkaisukeinoja. Lopullisena päämääränä oli selvittää, voiko kyseistä työvaihetta mitata standardiajoilla ja pystyykö häiriöaikaa laskemaan 30 %:sta alle 10 %:iin.
Tutkimus suoritettiin loppukokoonpanemalla yhteensä 50 ProMax 2D- ja 3D –konetta. Tässä ajassa yksittäisiä häiriötekijöitä tuli valtava määrä, jonka vuoksi häiriöt oli järkevää jakaa suurempiin yhdistäviin kategorioihin, joita olivat alkukokoonpanon virheet, laatu, ohjelmisto-ongelmat ja omasta toiminnasta johtuvat virheet. Ongelmatekijöitä analysoitiin ja niiden kitkemiseksi kehitettiin useita eri tapoja.
Alkukokoonpanon virheisiin puututtiin lisäämällä tiedonkulkua sekä kehittämällä yrityksen sisäistä koulutusta. Laatuongelmiin pureuduttiin ensisijaisesti tarkastelemalla nykyisiä laatukriteereitä ja niiden järkevyyttä. Ohjelmisto-ongelmista informoitiin tuotekehitystä, jotta näitä alettaisiin tutkia tarkemmin. Myös päivittäistä tiedonkulkua tuotekehitykseen parannettiin kehittämällä erillinen ohjelma, joka päivittäin kirjaa tietoa loppukokoonpanossa esiintyneistä ongelmista. Omista virheistä johtuvia ongelmia voisi vähentää mm. järjestelmällisellä suuntauskoulutuksella, mutta tämän toteuttaminen on monesta tekijästä johtuen tällä hetkellä haastavaa.
Häiriöiden suuresta osatekijöiden määrästä johtuen häiriöitä ei saatu tutkimuksen aikana laskettua alle 10 %:iin. Tutkimuksen jälkeen suuntaustyöhön liittyvillä toimihenkilöillä on kuitenkin parempi tietous häiriöistä. Niihin puuttuminen on jatkossa helpompaa.
Tutkimus suoritettiin loppukokoonpanemalla yhteensä 50 ProMax 2D- ja 3D –konetta. Tässä ajassa yksittäisiä häiriötekijöitä tuli valtava määrä, jonka vuoksi häiriöt oli järkevää jakaa suurempiin yhdistäviin kategorioihin, joita olivat alkukokoonpanon virheet, laatu, ohjelmisto-ongelmat ja omasta toiminnasta johtuvat virheet. Ongelmatekijöitä analysoitiin ja niiden kitkemiseksi kehitettiin useita eri tapoja.
Alkukokoonpanon virheisiin puututtiin lisäämällä tiedonkulkua sekä kehittämällä yrityksen sisäistä koulutusta. Laatuongelmiin pureuduttiin ensisijaisesti tarkastelemalla nykyisiä laatukriteereitä ja niiden järkevyyttä. Ohjelmisto-ongelmista informoitiin tuotekehitystä, jotta näitä alettaisiin tutkia tarkemmin. Myös päivittäistä tiedonkulkua tuotekehitykseen parannettiin kehittämällä erillinen ohjelma, joka päivittäin kirjaa tietoa loppukokoonpanossa esiintyneistä ongelmista. Omista virheistä johtuvia ongelmia voisi vähentää mm. järjestelmällisellä suuntauskoulutuksella, mutta tämän toteuttaminen on monesta tekijästä johtuen tällä hetkellä haastavaa.
Häiriöiden suuresta osatekijöiden määrästä johtuen häiriöitä ei saatu tutkimuksen aikana laskettua alle 10 %:iin. Tutkimuksen jälkeen suuntaustyöhön liittyvillä toimihenkilöillä on kuitenkin parempi tietous häiriöistä. Niihin puuttuminen on jatkossa helpompaa.