Röntgenlaitevalmistuksen loppukokoonpanon ongelmatilanteiden tutkimus

Abstract

Insinöörityössä tutkittiin röntgenlaitteen loppukokoonpanossa esiintyviä häiriöitä, niiden alkuperää ja parhaita ratkaisukeinoja. Lopullisena päämääränä oli selvittää, voiko kyseistä työvaihetta mitata standardiajoilla ja pystyykö häiriöaikaa laskemaan 30 %:sta alle 10 %:iin.

Tutkimus suoritettiin loppukokoonpanemalla yhteensä 50 ProMax 2D- ja 3D –konetta. Tässä ajassa yksittäisiä häiriötekijöitä tuli valtava määrä, jonka vuoksi häiriöt oli järkevää jakaa suurempiin yhdistäviin kategorioihin, joita olivat alkukokoonpanon virheet, laatu, ohjelmisto-ongelmat ja omasta toiminnasta johtuvat virheet. Ongelmatekijöitä analysoitiin ja niiden kitkemiseksi kehitettiin useita eri tapoja.

Alkukokoonpanon virheisiin puututtiin lisäämällä tiedonkulkua sekä kehittämällä yrityksen sisäistä koulutusta. Laatuongelmiin pureuduttiin ensisijaisesti tarkastelemalla nykyisiä laatukriteereitä ja niiden järkevyyttä. Ohjelmisto-ongelmista informoitiin tuotekehitystä, jotta näitä alettaisiin tutkia tarkemmin. Myös päivittäistä tiedonkulkua tuotekehitykseen parannettiin kehittämällä erillinen ohjelma, joka päivittäin kirjaa tietoa loppukokoonpanossa esiintyneistä ongelmista. Omista virheistä johtuvia ongelmia voisi vähentää mm. järjestelmällisellä suuntauskoulutuksella, mutta tämän toteuttaminen on monesta tekijästä johtuen tällä hetkellä haastavaa.

Häiriöiden suuresta osatekijöiden määrästä johtuen häiriöitä ei saatu tutkimuksen aikana laskettua alle 10 %:iin. Tutkimuksen jälkeen suuntaustyöhön liittyvillä toimihenkilöillä on kuitenkin parempi tietous häiriöistä. Niihin puuttuminen on jatkossa helpompaa.

This thesis concerns finding the root causes of the interruptions in the final assembly of xray machines. The goal was to find out if it is reasonable to measure the final assembly with standard times and if it is possible to reduce the interruptions from 30% to under 10%.

The study was conducted by aligning 50 ProMax 2D and 3D-machines. A great amount of single different interruptions was found and the data had to be organized into bigger categories: earlier phases, quality, software related problems and lack of experience/ knowledge.

The interruptions caused by the earlier phases were handled by increasing the primary productions knowledge of the final assembly. The quality criteria were rechecked. Software related problems were delegated to product development –department and a constant information channel between product development and production was created. Interruptions due to own mistakes could be reduced by creating a systematic education plan for the alignment phase. However, because of various factors, arranging this at this point is problematic.

As a result of this study interruptions were lowered a little but not as much as it was planned. It is easier for the managerial employees now to understand why the final assembly is so hard and why there are so many interruptions.