Sarjaliikenne protokollan suunnittelu Geronteknologia roboteille
Lindholm, Kim (2014)
Lindholm, Kim
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814543
Tiivistelmä
Gerontechnology Research Center, GRC, suunnittelee ja kasaa geronteknologia tuotteita ja ratkaisuja Yuan Ze yliopisto Taiwanissa. Näillä tuotteilla ja ratkaisuilla on tarkoitus parantaa vanhusten elinoloja sekä luoda turvallisempi ja valvotumpi elinympäristö yksityisiin talouksiin ja vanhainkoteihin. Viime vuosien robotiikkasovellusten noste geronteknologiassa sekä kilpailun kiristymien on luonut painetta tehostaa robotiikan osaamista ja projektien hallintaa tutkimuskeskuksessa. Ajoittain vaihtuvat opiskelijat ja opiskelijoiden ohjelmointitaidon puute on aiheuttanut ristiriitaisuuksia tutkimuskeskuksen projekteissa.
Insinöörityössä kehitettiin yhtenäinen sarjaliikenne protokolla toimimaan Brain & Body verkkotopologiassa sekä ohjelmoitiin kirjasto-ohjelma Arduino-mikrokontrollerille ja Raspberry Pi-tietokoneelle. Tavoitteena oli kehittää protokolla, jota voitaisiin käyttää kaikissa tutkimuskeskuksen projekteissa ja tuotteissa ilman muutoksia alkuperäiseen protokollaan. Työssä haastateltiin eri projektien hoitajia kartoittamaan vaatimukset protokollalle. Protokollaa myös esiteltiin useita kertoja projektien hoitajille, jotta saisivat mahdollisuuden kommentoida sitä.
Protokollan kehitystyö aloitettiin vanhan protokollan päältä, josta se muodostui omaksi pro-tokollakseen. Kirjasto-ohjelma ohjelmoitiin myös toimimaan I2C kenttäväylällä, lähettäen kehitetyn protokollan viestejä I2C väylää pitkin.
Työnlopuksi protokolla sekä kirjasto-ohjelma testattiin tutkimuskeskuksen vaativimmassa käyttökohteessa. Tulokset olivat positiiviset ja protokolla otettiin käyttöön tutkimuskeskuksessa välittömästi.
Insinöörityössä kehitettiin yhtenäinen sarjaliikenne protokolla toimimaan Brain & Body verkkotopologiassa sekä ohjelmoitiin kirjasto-ohjelma Arduino-mikrokontrollerille ja Raspberry Pi-tietokoneelle. Tavoitteena oli kehittää protokolla, jota voitaisiin käyttää kaikissa tutkimuskeskuksen projekteissa ja tuotteissa ilman muutoksia alkuperäiseen protokollaan. Työssä haastateltiin eri projektien hoitajia kartoittamaan vaatimukset protokollalle. Protokollaa myös esiteltiin useita kertoja projektien hoitajille, jotta saisivat mahdollisuuden kommentoida sitä.
Protokollan kehitystyö aloitettiin vanhan protokollan päältä, josta se muodostui omaksi pro-tokollakseen. Kirjasto-ohjelma ohjelmoitiin myös toimimaan I2C kenttäväylällä, lähettäen kehitetyn protokollan viestejä I2C väylää pitkin.
Työnlopuksi protokolla sekä kirjasto-ohjelma testattiin tutkimuskeskuksen vaativimmassa käyttökohteessa. Tulokset olivat positiiviset ja protokolla otettiin käyttöön tutkimuskeskuksessa välittömästi.