Digitaalinen tarinankerronta lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä
Pekonen, Tytti (2023)
Pekonen, Tytti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029118
Tiivistelmä
Digitalisaatio kehittyy hurjaa vauhtia, ja sitä hyödynnetään myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä maailman laajuisesti. Digipalveluita käyttävät lapsiperheet, joiden vanhemmat ovat lähestulkoon kasvaneet digitalisaation parissa. Yhteiskunnassamme useat lapsiperheet kokevat jäävänsä yksin erityisesti vanhemmuuden tukemisessa. Lapsiperheille on palveluita ja tukea saatavilla, mutta ne eivät huomioi perheiden yksilöllisiä tarpeita ja palveluiden oikea-aikainen saaminen ei usein toteudu. Tämä on haaste, joka näkyy esimerkiksi lastensuojelun kuormittumisena. Yhtenä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuen muotona voi olla digitaalinen tarinankerronta, joka yhdistää perinteisen tarinankerronnan ja digitaalisuuden.
Digitaalista tarinankerrontaa on hyödynnetty muun muassa opetuksessa, terveyden edistämisestä sekä mielenterveystyössä. Moni lapsiperheen vanhempi käyttää erilaisia sosiaalisen median kanavia, ja katsoo digitarinoita. Digitarinat saavuttavat lapsiperheet hektisessä arjessa, sillä niiden katsominen ei vie aikaa. Opinnäytetyön aiheena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja toimeksiantajana toimi lapsiperheille palveluita tarjoava yritys. Kirjallisuuskatsauksessa oli tarkoitus selvittää, miten digitaalista tarinankerrontaa on hyödynnetty juuri lapsiperheiden hyte-työssä sekä löytää yhdistäviä teemoja digitarinoista. Tämän tiedon avulla yrityksen on mahdollista suunnitella digitarinoita perheiden tarpeisiin tutkittua tietoa hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin hyödyntämällä EBSCO-yhdistelmätietokantaa, lisäksi tietoa haettiin myös ERIC-, Finna-, Google Scholar- sekä Helka-tietokannoista. Aineistohaku rajattiin vuosien 2013–2023 välille. Aineisto sisälsi seitsemän englanninkielistä artikkelia. Aineistohaku suoritettiin kolmeen kertaan, jotta aineisto pystyttiin käymään tarkasti läpi. Aineiston analyysi tehtiin teemoitellen. Valitusta aineistosta muodostettiin kaksi pääteemaa ja näille 2–3 alateemaa.
Aineistoanalyysin tuloksena selvisi, että digitaalinen tarinankerronta vaikuttaa olevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta monipuolinen ja voimakas työkalu. Se voi auttaa perheiden hyvinvointia ja terveyttä erilaisissa elämäntilanteissa, erityisesti tarjoten vertaistukea ja turvallisen ympäristön tunteiden ja kokemusten jakamiselle. Vapaaehtoisuus ja turvallisuus osallistumisessa ovat tärkeitä huomioitavia asioita.
Digitaalista tarinankerrontaa lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli hyten näkökulmasta on tutkittu vähän, mutta siinä on paljon potentiaalia ja tarvetta lisätutkimukselle. Kirjallisuuskatsauksen pääteemat olivat "Perhesuhteet hyte-työssä" ja "Digitarina terapeuttisena ja voimakkaana kokemuksena". Digitaalinen tarinankerronta voi auttaa perheiden traumojen ja haasteiden käsittelyssä, tarjota vertaistukea ja ymmärrystä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle. Lapsen äänellä tehdyt digitarinat voivat olla erityisen vaikuttavia ja tukea vanhempien ymmärrystä. Tulevaisuuden jatkotutkimus voisi keskittyä lapsiperheiden kokemuksiin sosiaalisen median digitarinoista ja niiden vaikutuksista perheen arkeen.
Digitaalista tarinankerrontaa on hyödynnetty muun muassa opetuksessa, terveyden edistämisestä sekä mielenterveystyössä. Moni lapsiperheen vanhempi käyttää erilaisia sosiaalisen median kanavia, ja katsoo digitarinoita. Digitarinat saavuttavat lapsiperheet hektisessä arjessa, sillä niiden katsominen ei vie aikaa. Opinnäytetyön aiheena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja toimeksiantajana toimi lapsiperheille palveluita tarjoava yritys. Kirjallisuuskatsauksessa oli tarkoitus selvittää, miten digitaalista tarinankerrontaa on hyödynnetty juuri lapsiperheiden hyte-työssä sekä löytää yhdistäviä teemoja digitarinoista. Tämän tiedon avulla yrityksen on mahdollista suunnitella digitarinoita perheiden tarpeisiin tutkittua tietoa hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin hyödyntämällä EBSCO-yhdistelmätietokantaa, lisäksi tietoa haettiin myös ERIC-, Finna-, Google Scholar- sekä Helka-tietokannoista. Aineistohaku rajattiin vuosien 2013–2023 välille. Aineisto sisälsi seitsemän englanninkielistä artikkelia. Aineistohaku suoritettiin kolmeen kertaan, jotta aineisto pystyttiin käymään tarkasti läpi. Aineiston analyysi tehtiin teemoitellen. Valitusta aineistosta muodostettiin kaksi pääteemaa ja näille 2–3 alateemaa.
Aineistoanalyysin tuloksena selvisi, että digitaalinen tarinankerronta vaikuttaa olevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta monipuolinen ja voimakas työkalu. Se voi auttaa perheiden hyvinvointia ja terveyttä erilaisissa elämäntilanteissa, erityisesti tarjoten vertaistukea ja turvallisen ympäristön tunteiden ja kokemusten jakamiselle. Vapaaehtoisuus ja turvallisuus osallistumisessa ovat tärkeitä huomioitavia asioita.
Digitaalista tarinankerrontaa lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli hyten näkökulmasta on tutkittu vähän, mutta siinä on paljon potentiaalia ja tarvetta lisätutkimukselle. Kirjallisuuskatsauksen pääteemat olivat "Perhesuhteet hyte-työssä" ja "Digitarina terapeuttisena ja voimakkaana kokemuksena". Digitaalinen tarinankerronta voi auttaa perheiden traumojen ja haasteiden käsittelyssä, tarjota vertaistukea ja ymmärrystä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle. Lapsen äänellä tehdyt digitarinat voivat olla erityisen vaikuttavia ja tukea vanhempien ymmärrystä. Tulevaisuuden jatkotutkimus voisi keskittyä lapsiperheiden kokemuksiin sosiaalisen median digitarinoista ja niiden vaikutuksista perheen arkeen.