Työntekijöiden näkemykset työhyvinvoinnistaan organisaatiomuutoksen aikana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää organisaatiomuutoksen merkityksiä perhesosiaalityön työntekijöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työntekijöiden kokemuksista organisaatiomuutoksesta ja sen merkityksistä subjektiiviseen työhyvinvointiin. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyöstä syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden organisaatiomuutoksissa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Aineisto kerättiin perhesosiaalityön työntekijöiltä sähköisen E-lomake -kyselyn avulla. Kysely koostui avoimista kysymyksistä, jotka kategorisoitiin Mankan & Mankan työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden mukaan, jotka olivat: organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työn hallinta ja minä itse. Kyselyyn osallistui 12 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työskentelevää perhesosiaalityön työntekijää. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen Mankan & Mankan voimavaralähtöistä työhyvinvointimallia. Opinnäytetyön tulokset raportoitiin vastaamalla tutkimuskysymyksiin.

Opinnäytetyön tulosten mukaan organisaatiomuutoksen myötä työntekijöiden työhyvinvointi ei muuttunut merkittävästi. Tulokset osoittivat, että työhyvinvointia edistäviä tekijöitä työntekijöiden näkemysten mukaan olivat työyhteisöön, osallisuuteen ja johtamiseen liittyvät tekijät. Erityisesti työntekijät pitivät hyvää työilmapiiriä tärkeänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat työn hallintaan, palkkaan ja epävarmuuden tunteisiin liittyvät tekijät.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaatiomuutoksella on työhyvinvointia edistäviä sekä heikentäviä merkityksiä. Johtaminen ja työyhteisö vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin, parhaimmassa tapauksessa ne voivat jopa edistää työhyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana. Työntekijöiden mukaan jatkossa työhyvinvointia tulisi organisaatiomuutosten aikana edistää osallisuuden huomioimisella, viestinnällä, oikea-aikaisella tiedottamisella ja avoimuudella.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työhyvinvoinnin kehittämisessä.