Kehitysvammaisten parisuhteiden tukeminen ohjaajien näkökulmasta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Söderman, Lotta (2023)
Söderman, Lotta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229188
Tiivistelmä
Tutkimukset osoittavat, että parisuhteilla on huomattava positiivinen vaikutus kehitysvammaisen henkilön hyvinvointiin ja että asumispalveluiden ohjaajilla on tärkeä rooli kehitysvammaisten parisuhteiden muodostumisen ja ylläpidon tukijoina. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ohjaajat voivat tukea kehitysvammaisten henkilöiden parisuhteita ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkielmassa tätä aihetta lähestyttiin kolmen alakysymyksen kautta: 1) Millaisia tekijöitä ohjaajat tunnistavat liittyvän kehitysvammaisten parisuhteiden tukemiseen? 2) Millaisin keinoin ohjaajat pyrkivät tukemaan parisuhteita? 3) Mikä mahdollistaa tai estää tuen antamisen? Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kehitysvamma-alan palveluita tuottavan KVPS Tukena Oy:n kanssa.
Opinnäytetyössä aihetta tarkasteltiin taustoittamalla ensin kehitysvammaisten asumispalveluiden toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkielman viitekehys koostui Erik Allardtin hyvinvointiteoriasta, aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä ja suosituksista sekä aiemmasta empiirisestä tutkimuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kolme KVPS Tukena Oy:n ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä työskentelevää ohjaajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluaineiston analyysin pohjalta muodostuu neljä pääteemaa: ohjaajien ammatillisuus, yksilön tilanne ja kyvyt, asenteet sekä organisatoriset tekijät. Tulokset nostivat esiin ohjaajien ammatillisuuden sekä yksilön tilanteen ja kykyjen merkittävän vaikutuksen parisuhteiden tukemisessa. Erityisen merkittävänä tekijänä näyttäytyi tiedon ja koulutuksen puute aiheesta. Ohjaajien henkilökohtaiset asenteet kehitysvammaisten parisuhteita kohtaan näyttäytyivät positiivisina, mutta ohjaajat kokivat negatiivisten yhteiskunnallisten asenteiden vaikuttavan kykyynsä tukea parisuhteita. Tulosten perusteella organisaation toimintatavat eivät estäneet parisuhteiden tukemista, mutta ohjaajien organisaatiolta saama tuki oli vähäistä.
Opinnäytetyö tuotti tietoa siitä, mitkä tekijät mahdollistavat ja estävät ohjaajien näkökulmasta kehitysvammaisten asiakkaiden parisuhteiden tukemista ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää KVPS Tukena Oy:n ympärivuorokautisten asumisyksiköiden toiminnan kehittämisessä. Jatkossa tutkimus- ja kehittämistyötä tulisi tehdä myös kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta ja erilaisten asumispalveluiden kontekstissa.
Opinnäytetyössä aihetta tarkasteltiin taustoittamalla ensin kehitysvammaisten asumispalveluiden toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkielman viitekehys koostui Erik Allardtin hyvinvointiteoriasta, aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä ja suosituksista sekä aiemmasta empiirisestä tutkimuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kolme KVPS Tukena Oy:n ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä työskentelevää ohjaajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluaineiston analyysin pohjalta muodostuu neljä pääteemaa: ohjaajien ammatillisuus, yksilön tilanne ja kyvyt, asenteet sekä organisatoriset tekijät. Tulokset nostivat esiin ohjaajien ammatillisuuden sekä yksilön tilanteen ja kykyjen merkittävän vaikutuksen parisuhteiden tukemisessa. Erityisen merkittävänä tekijänä näyttäytyi tiedon ja koulutuksen puute aiheesta. Ohjaajien henkilökohtaiset asenteet kehitysvammaisten parisuhteita kohtaan näyttäytyivät positiivisina, mutta ohjaajat kokivat negatiivisten yhteiskunnallisten asenteiden vaikuttavan kykyynsä tukea parisuhteita. Tulosten perusteella organisaation toimintatavat eivät estäneet parisuhteiden tukemista, mutta ohjaajien organisaatiolta saama tuki oli vähäistä.
Opinnäytetyö tuotti tietoa siitä, mitkä tekijät mahdollistavat ja estävät ohjaajien näkökulmasta kehitysvammaisten asiakkaiden parisuhteiden tukemista ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää KVPS Tukena Oy:n ympärivuorokautisten asumisyksiköiden toiminnan kehittämisessä. Jatkossa tutkimus- ja kehittämistyötä tulisi tehdä myös kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta ja erilaisten asumispalveluiden kontekstissa.