Kaukolämpöverkoston saneeraussuunnitelma
Pörhölä, Ville (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111329309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111329309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksianto saatiin Raahen energian kaukolämpöyksiköltä. Toimeksian-nossa halutaan saada kustannusarvio Raahen Mestauskallion kaukolämpöverkoston saneerauk-selle. Työ sisältää suunnitelmat putkistoista, asennustöistä, lämmönjakokeskuksista sekä kus-tannukset ulkoisille toimijoille, kuten maanrakentamiselle sekä tarvittavalle lämmönmyyjän lait-teistolle.
Kustannusarvion pohjaksi selvitettiin alueen kokoa, sen verkoston pituutta ja kiinteistöjen luku-määrää. Tämän pohjalta suunniteltiin tarvittavat putkikoot verkostolle, kaivantojen pituudet maanrakennusta varten sekä tarvittava määrä putkea. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelmassa käytettiin paikallisia yrityksiä suorittamaan saneeraus, kuten E. Majavaa maanrakentamiseen, mutta tarvittavan materiaalin kuten putkielementtien toimitukseen käytettiin myös muita toimijoi-ta.
Kun tarvittavat suunnitelmat alueesta olivat selvillä, pystyttiin laskemaan kustannuksia. Kustan-nuksia syntyi maanrakentamisen lisäksi lämmönjakokeskuksista, lämmönmyyjän laitteista, put-kielementeistä, kaivantojen asfaltoinnista, sekä asennustöistä.
Kustannusarviot laskettiin kolmen eri vaihtoehdon mukaan, riippuen lämmönjakokeskuksesta ja sen lisävarusteista. Tässä vaihtoehtoina olivat Högforsin ja Gebwellin lämmönjakokeskukset, mukana oli myös vaihtoehto paine-erosäätimelle. Kokonaistulokset liikkuivat 1 101 000–1 129 000 euron välillä. Kallein osuus kustannuksista on maanrakennus, siinäkin talojohtojen osuus korostuu, tarvittavan putkiston ollessa melkein kaksinkertainen muihin verkoston putkiin nähden. Lämmönmyyjän mittauskeskukset olivat pienin kuluerä, prosentuaalisen summan ollessa 5 % luokkaa. Lämmönjakokeskukset ovat myös iso kuluerä, vieden kolmanneksen kustannusarvion summasta. Palveluiden hinnassa käytettiin euroa per kaivettu metri hinnoittelua, euroa per tunti sijaan, johtuen työn aikaa vievän osuuden hankalasta arvioinnista.
Kustannusarvion pohjaksi selvitettiin alueen kokoa, sen verkoston pituutta ja kiinteistöjen luku-määrää. Tämän pohjalta suunniteltiin tarvittavat putkikoot verkostolle, kaivantojen pituudet maanrakennusta varten sekä tarvittava määrä putkea. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelmassa käytettiin paikallisia yrityksiä suorittamaan saneeraus, kuten E. Majavaa maanrakentamiseen, mutta tarvittavan materiaalin kuten putkielementtien toimitukseen käytettiin myös muita toimijoi-ta.
Kun tarvittavat suunnitelmat alueesta olivat selvillä, pystyttiin laskemaan kustannuksia. Kustan-nuksia syntyi maanrakentamisen lisäksi lämmönjakokeskuksista, lämmönmyyjän laitteista, put-kielementeistä, kaivantojen asfaltoinnista, sekä asennustöistä.
Kustannusarviot laskettiin kolmen eri vaihtoehdon mukaan, riippuen lämmönjakokeskuksesta ja sen lisävarusteista. Tässä vaihtoehtoina olivat Högforsin ja Gebwellin lämmönjakokeskukset, mukana oli myös vaihtoehto paine-erosäätimelle. Kokonaistulokset liikkuivat 1 101 000–1 129 000 euron välillä. Kallein osuus kustannuksista on maanrakennus, siinäkin talojohtojen osuus korostuu, tarvittavan putkiston ollessa melkein kaksinkertainen muihin verkoston putkiin nähden. Lämmönmyyjän mittauskeskukset olivat pienin kuluerä, prosentuaalisen summan ollessa 5 % luokkaa. Lämmönjakokeskukset ovat myös iso kuluerä, vieden kolmanneksen kustannusarvion summasta. Palveluiden hinnassa käytettiin euroa per kaivettu metri hinnoittelua, euroa per tunti sijaan, johtuen työn aikaa vievän osuuden hankalasta arvioinnista.