Vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnan tarkastelu ja kehittäminen Joensuussa ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella

Abstract

Julkisen talouden tiukkeneva tilanne luo reunaehtoja kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamien palveluiden näkökulmasta. Eri yhteiskuntaryhmien väliset eroavaisuudet sekä yhteiskunnassa tapahtuva polarisoituminen luovat perusteita vaikuttamistoimielinten edunvalvontatyölle. Vanhus- ja vammaisneuvostot ovat kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, joiden tehtävänä on toimia edustamiensa väestöryhmien äänenä ja turvata kohderyhmiensä osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien toteutumista. Hyvinvointialueiden käynnistyttyä, neuvostojen toiminta on ollut muuttuvassa tilanteessa. Hyvinvointialueiden neuvostot käynnistelevät toimintaansa, kun taas kuntien neuvostojen toimialueelta on poistunut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kokonaisuudet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaa sekä esitetään parhaita kehitysehdotuksia kyseisten neuvostojen toiminnan vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden lisäämiseksi. Työn toimeksiantajina toimivat Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. Tutkimuksessa Joensuun kaupungin sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenille järjestettiin kehittämisiltapäivät, joiden aikana selvitettiin neuvostotoimijoiden kokemuksia vaikuttamistoimielinten toiminnasta osana hallinto-organisaatioitaan. Ryhmäkeskustelun keinoin tuotettu aineisto kerättiin kehittämisiltapäivien aikana ja analysoitiin induktiivisen lähestymistavan mukaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin neuvostotoiminnan nykytilaa sekä parhaita ehdotuksia neuvostotoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa hyödynnettiin PRIA-menetelmää parhaiden kehitysehdotusten tunnistamiseksi sekä niiden priorisoimiseksi. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina ja johtopäätöksinä voidaan todeta, että vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnan vaikuttavuutta tulisi edistää hallinto-organisaatioiden ja neuvostojen välistä yhteistyötä kehittämällä, toimintoja yhtenäistämällä sekä vakiinnuttamalla neuvostojen asemaa osana omia organisaatioitaan. Neuvostojen tunnettavuus on vielä heikko ja vaikuttamistoimielinten edustamien väestöryhmien tosi-asiallisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi neuvostotoimintaan liittyvää tiedotusta ja viestintää tulisi kehittää. Tuloksina havaittiin, että neuvostotoiminta on vielä monilta osin vakiintumatonta ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi ratkaisevaa on, kuinka tehokkaasti hallinto-organisaatiot kykenevät integroimaan vaikuttamistoimielimet osaksi valmistelu- ja päätöksentekoprosessejaan. Tutkimusta kun-tien ja hyvinvointialueiden tehokkaiksi kokemista malleista ja käytänteistä tarvitaan lisää. Jatkotutkimuksena tulisi selvittää, millaisia keinoja kunnilla ja hyvinvointialueilla on käytössään vaikuttamistoimielinten hyödyntämiseksi osana organisaatioiden prosesseja.