Perheenä pakomatkan jälkeen: pakolaistaustaisten lapsiperheiden hyvinvointia edistävät ja estävät tekijät kotoutumisen alkuvaiheessa. Yhteiskehittämisen keinoin kohti tarkoituksen mukaisia ennaltaehkäiseviä palveluita Oulussa.

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla kotoutumisen alkuvaiheessa olevien pakolaistaustaisten lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä edistää tarkoituksenmukaisten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä heidän tarpeisiinsa Oulussa. Opinnäytetyön tavoitteena on, että pakolaistaustaiset lapsiperheet saisivat tarkoituksenmukaisia ennaltaehkäiseviä palveluita kotoutumisen alkuvaiheessa. Aiempi kansainvälinen tutkimus aiheesta osoittaa, että pakolaistaustaisilla lapsiperheillä on useita hyvinvointia kuormittavia tekijöitä taustallaan. Pakolaisperheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ei ole tutkittu Suomessa aiemmin.

Tutkimusvaiheessa yhteistyökumppanina toimi Oulun kaupungin kotoutumispalvelut, joiden kautta pysyttiin tavoittamaan oikea kohdejoukko. Kehittämispäivän järjestämisessä yhteistyökumppanina toimi SOS-lapsikylä.

Opinnäytetyö on toteutettu tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tutkimusvaiheessa aineistoa kerättiin haastattelemalla kotoutumisen alkuvaiheessa olevia pakolaistaustaisia vanhempia. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Teemahaastattelun runko ja sisällön analyysia ohjaava teoria saatiin opinnäytetyöhön tehdystä viitekehyksestä. Viitekehyksessä tarkasteltiin kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia pakolaisperheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen liittyen, ennaltaehkäisevän työn käsitettä sekä ennaltaehkäiseviä palveluja Oulussa.

Tulokset osoittivat, että pakolaisperheillä on monenlaisia perheen hyvinvointia estäviä ja edistäviä tekijöitä. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät teemoiteltiin viiteen luokkaan: perheen sisäisiin suhteisiin liittyvät tekijät, perheen ulkopuolisiin suhteisiin liittyvät tekijät, kotoutumisprosessiin liittyvät tekijät, terveyteen ja mielenterveyteen liittyvät tekijät sekä osallisuuteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Tutkimus osoittaa, että pakolaistaustaisilla lapsiperheillä on paljon hyvinvointia mahdollisesti estäviä tekijöitä, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen vaatii perhekeskeisiä, kulttuurisensitiivisiä ja monitoimijaisia palveluja. Huomioita olisi syytä kiinnittää myös hyvinvointia edistävien tekijöiden vahvistamiseen.

Kehittämispäivään osallistui 20 ammattilaista Oulun kaupungilta, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, ELY-keskukselta, Oulun vastaanottokeskuksesta ja kolmannelta sektorilta. Kehittämispäivässä ideoitiin tapoja vastata ennaltaehkäisevästi pakolaistaustaisten lapsiperheiden tarpeisiin. Kehittämispäivässä todettiin tarve pakolaisperheiden tuen verkostolle.

The purpose of this thesis was to describe the factors that promote and hinder the well-being of refugee families with children in the early stages of integration, and to promote the development of preventive services for them. The goal of the thesis was that refugee families with children would receive appropriate preventive services in the early stages of integration. Previous studies show that there are several factors burdening the well-being of refugee families. This topic has not been studied in Finland before.

The City of Oulu was a partner in the research phase, through which was managed to reach the right target group. The development phase was attended by representatives from the City of Oulu, the Wellbeing Services County of North Ostrobothnia, ELY centre, Oulu reception centre and from different third sector organizations. The development day was facilitated together with SOS-lapsikylä.

The thesis was carried out as a research-based development study. In the research phase, the data was collected through thematic interviews. The obtained material was analyzed using theory driven content analysis. The body of the thematic interview and the theory guiding the analysis were obtained from the reference framework made for the thesis. Framework consists of international and national studies related to the well-being and parenting in refugee families, preventive work and preventive services in Oulu.

The results show that refugee families have a lot of hindering and promoting factors for well-being. These factors were divided into five sub-categories: relationships within the family, relationships outside the family, integration process, health and mental health, society, participation, and environment. The research shows that refugee families have many factors that may hinder their well-being, the identification and prevention of which requires family-oriented, culturally sensitive, and multi-functional services. Attention should also be paid to strengthening factors that promote well-being.

The development day was attended by 20 professionals. In the development day, ways to proactively meet the needs of families with children from a refugee background were devised. The need for a network for professionals working with refugee families was identified, because the developmental needs were seen to require regular multi-stakeholder cooperation.