Antroposofinen vanhustyö ryhmäkoti Sofiassa : Työntekijöiden kokemana

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli selvittää mitä on antroposofinen vanhustyö ryhmäkoti Sofian työntekijöiden kokemana ja mitä tarkoittavat antroposofiset käytännön toiminnot vanhus-työssä. Opinnäytetyöni tein työelämäyhteistyökumppanille ryhmäkoti Sofialle.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Työni aineiston ke-räsin haastattelemalla kolmea ryhmäkoti Sofian työntekijää. Antroposofian keskeisen mer-kityksen vanhustyössä selvitin analysoimalla aineistoa sisällönanalyysin kautta.

Tuloksista ilmeni, että antroposofinen vanhustyö tapahtuu ennen kaikkea yksilön koko-naisvaltaisen kohtaamisen kautta ja tukemalla ikääntyneen henkilön yksilöllisyyttä. Yhtä-lailla antroposofia näkyi tuloksien mukaan myös henkilökunnan asenteissa ja ammatillisen identiteetin kasvamisena. Ikääntyneen tukeminen tapahtui ulkoisten hoitojen ja toimintojen kautta, kuten sivelyhieronnat sekä musiikki- ja maalaushetket. Tuloksista kävi ilmi, että antroposofinen vanhustyö ja sosiaalipedagoginen gerontologia kohtaavat toisensa. Mo-lemmissa ikääntyminen nähdään osana luonnollista elämänkulkua, missä painopiste on yksilön ainutlaatuisuuden tukemisessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta antroposofisen vanhustyön tapahtuvan hyvässä kohtaa-misessa, missä hoivanantajalla on keskeinen rooli. Ymmärrystä kohdata ikääntyvä omana itsenään, kunnioittaen ja arvostaen ikääntyneen yksilöllisyyttä ja ainutlaatuista elämää.

The goal of this thesis was to clarify what the term anthroposophic elderly care means as experienced by the workers in the elderly nursing home Sofia. A further research question is what the anthroposophic daily practices in the elderly care are. This thesis was made to the work life collaboration partner, nursing home Sofia.

This thesis was made as a qualitative research. The research material was gathered by interviewing three workers in the group home Sofia. The significant meaning of anthroposophy in the elderly care was researched by analyzing the data through the method of information analysis.

The results revealed that the anthroposophic elderly care happens first and foremost through meeting the individual and supporting the individualism of the elderly person. The results also show that anthroposophy was visible in the approach of the staff and in em-phasizing the growth in the professional ability. Supporting an elderly person happened through extrinsic care and activities like massaging, music and arts. Results indicated that the anthroposophic elderly care and social pedagogic gerontology meet each other. In both, we can see aging as part of life where emphasis is placed on the support of the uniqueness of the individual.

As a conclusion, anthroposphic elderly care can be seen as happening within the context of good correspondance where the staff plays a pivotal role. Understanding to meet the aging person as him/her self and respecting the value of life of longevity are among the key factors.