Psykososiaaliset kuormitustekijät ja työn voimavaratekijät assistentin työssä : yritys X
Martikainen, Jenni (2023)
Martikainen, Jenni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429319
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstön kokemaa psykososiaalista kuormitusta ja työn voimavaratekijöitä. Opinnäytetyössä oli myös tarkoitus tarkastella, oliko taustatekijöillä, kuten ikä tai kokemusvuodet, merkitystä psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja työn voimavaratekijöiden kokemiseen. Opinnäytetyön aihetta tarkasteltiin työhyvinvoinnin ja tarkemmin kuormittumisen näkökulmasta.
Tietopohjassa käytiin läpi yleisesti kuormittumista ja työkykyä. Edellä mainittujen lisäksi käsiteltiin tarkemmin psykososiaalisia kuormitustekijöitä, miten ne voidaan määritellä ja miten ne eroavat henkisistä kuormitustekijöistä. Viimeiseksi tietopohjassa tarkasteltiin työn voimavaratekijöitä ja työn imua.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä kysely kohdeyrityksen käyttämän Surveypal-alustan avulla. Tulosten esittämiseen ja analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Kyselyn tulosten avulla saatiin hyvä kuva yrityksen henkilöstön kokemista psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja työn voimavaratekijöistä. Tuloksista nähtiin selkeästi, mitkä kuormitustekijät kuormittavat eniten ja mitkä koetaan työn voimavaroiksi. Eniten vastaajia kuormittivat huonot vuorovaikutustilanteet muiden työntekijöiden kanssa ja viestintään tai huonoon tiedonkulkuun liittyvät ongelmat, jotka liittyvät työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Eniten määrällisesti psykososiaalisia kuormitustekijöitä oli työn järjestelyyn liittyvissä kuormitustekijöissä, sillä neljä viidestä kuormitustekijästä koettiin kuormittavina. Työn voimavaratekijöiksi kaikki vastaajat kokivat työaikojen joustavuuden ja mahdollisuuden valita missä työn tekee. Suurin osa vastaajista koki 12 vaihtoehdosta kahdeksan työn voimavaratekijöiksi. Näitä olivat muun muassa tiimin sosiaalinen tuki ja työssä onnistuminen.
Tietopohjassa käytiin läpi yleisesti kuormittumista ja työkykyä. Edellä mainittujen lisäksi käsiteltiin tarkemmin psykososiaalisia kuormitustekijöitä, miten ne voidaan määritellä ja miten ne eroavat henkisistä kuormitustekijöistä. Viimeiseksi tietopohjassa tarkasteltiin työn voimavaratekijöitä ja työn imua.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä kysely kohdeyrityksen käyttämän Surveypal-alustan avulla. Tulosten esittämiseen ja analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Kyselyn tulosten avulla saatiin hyvä kuva yrityksen henkilöstön kokemista psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja työn voimavaratekijöistä. Tuloksista nähtiin selkeästi, mitkä kuormitustekijät kuormittavat eniten ja mitkä koetaan työn voimavaroiksi. Eniten vastaajia kuormittivat huonot vuorovaikutustilanteet muiden työntekijöiden kanssa ja viestintään tai huonoon tiedonkulkuun liittyvät ongelmat, jotka liittyvät työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Eniten määrällisesti psykososiaalisia kuormitustekijöitä oli työn järjestelyyn liittyvissä kuormitustekijöissä, sillä neljä viidestä kuormitustekijästä koettiin kuormittavina. Työn voimavaratekijöiksi kaikki vastaajat kokivat työaikojen joustavuuden ja mahdollisuuden valita missä työn tekee. Suurin osa vastaajista koki 12 vaihtoehdosta kahdeksan työn voimavaratekijöiksi. Näitä olivat muun muassa tiimin sosiaalinen tuki ja työssä onnistuminen.