Sipoon kunnan suomenkielisten ja kielikylpypäiväkotien varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi vuonna 2023 : henkilöstön kokema työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat asiat
Tolppanen, Riikka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529525
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Sipoon kunnan suomenkielisen ja kielikylpy varhaiskasvatuksenhenkilöstön kokema työhyvinvointi vuonna 2023 ja heidän työhyvinvointiaan vahvistavat ja/tai heikentävät tekijät.
Laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä toimi strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu. Tässä tapauksessa sähköinen kyselylomake, jossa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake saatekirjeineen jaettiin ensin sähköpostin välityksellä yhden päiväkodin johtajan toimesta muille päiväkodinjohtajille. Johtajat jakoivat kyselyn omille alaisilleen. Vastauksien vähyyden takia linkki kyselylomakkeeseen saatesanoineen jaettiin uudelleen Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen Teams-kanavalla.
Vastausprosentti jäi alhaiseksi. Kohde henkilöstöstä vain 8,4 % vastasi. Tämä tarkoittaa 14 vastaajaa 166 henkilöstä. Vastausten vähyyden takia vastaajien työuran ja ammattinimikkeen yhteyttä koettuun työhyvinvointiin ei voitu luotettavasti todentaa. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että näkevät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatusalalla myös viiden vuoden päästä. Vastaajat ovat tyytyväisiä työhyvinvointiinsa. Vastaajista 11/14 koki työhyvinvointinsa hyväksi, 7/11 koki päivittäin työnimua. 10/14 ei ole miettinyt alanvaihtoa ja kaikki vastaajat näkivät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatusalalla myös viiden vuoden kuluttua. Työhyvinvointia tukevia asioita on vastaajien elämässä enemmän kuin työhyvinvointia heikentäviä asioita. Vastaajat kokevat yksilöllisesti mitkä asiat heikentävät tai vahvistavat heidän työhyvinvointiaan. Vastaajista enemmistön työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita työpaikalla olivat lapsiryhmänkoko, työyhteisön sisäinen ilmapiiri ja johtaminen/esimiestyö. Vastaajista enemmistön työhyvinvointiin työpaikalla negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat saatavilla olevat resurssit, alan yleinen arvostus ja alan palkkaus. Vastaajien työhyvinvointiin vaikuttavista muista asioista enemmistön työhyvinvointiin vahvistavasti vaikuttivat vapaa-aika ja omat harrastukset, oma fyysinen ja psyykkinen kunto, oma perhetilanne ja sukulaiset, sekä ystävät.
Saatujen vastausten määrä oli todella pieni. Tästä syystä tulosten yleistettävyyttä on syytä epäillä. Syitä vastausten vähyyteen olivat todennäköisesti vastaamisen vapaaehtoisuus, ajankohta ja tavoiteltujen vastausten suuri määrä. Vastausprosentti olisi noussut suuremmaksi, jos kysely olisi osoitettu esimerkiksi koskemaan joko etelä- tai pohjois-Sipoota tai vain kielikylpy yksiköiden henkilöstöä. Vastaajat kokivat työhyvinvointinsa vähintään melko hyväksi, suurin osa hyväksi ja kaksi erinomaiseksi. Kaikki vastaajat näkivät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatuksessa myös viiden vuoden päästä.
Laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä toimi strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu. Tässä tapauksessa sähköinen kyselylomake, jossa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake saatekirjeineen jaettiin ensin sähköpostin välityksellä yhden päiväkodin johtajan toimesta muille päiväkodinjohtajille. Johtajat jakoivat kyselyn omille alaisilleen. Vastauksien vähyyden takia linkki kyselylomakkeeseen saatesanoineen jaettiin uudelleen Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen Teams-kanavalla.
Vastausprosentti jäi alhaiseksi. Kohde henkilöstöstä vain 8,4 % vastasi. Tämä tarkoittaa 14 vastaajaa 166 henkilöstä. Vastausten vähyyden takia vastaajien työuran ja ammattinimikkeen yhteyttä koettuun työhyvinvointiin ei voitu luotettavasti todentaa. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että näkevät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatusalalla myös viiden vuoden päästä. Vastaajat ovat tyytyväisiä työhyvinvointiinsa. Vastaajista 11/14 koki työhyvinvointinsa hyväksi, 7/11 koki päivittäin työnimua. 10/14 ei ole miettinyt alanvaihtoa ja kaikki vastaajat näkivät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatusalalla myös viiden vuoden kuluttua. Työhyvinvointia tukevia asioita on vastaajien elämässä enemmän kuin työhyvinvointia heikentäviä asioita. Vastaajat kokevat yksilöllisesti mitkä asiat heikentävät tai vahvistavat heidän työhyvinvointiaan. Vastaajista enemmistön työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita työpaikalla olivat lapsiryhmänkoko, työyhteisön sisäinen ilmapiiri ja johtaminen/esimiestyö. Vastaajista enemmistön työhyvinvointiin työpaikalla negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat saatavilla olevat resurssit, alan yleinen arvostus ja alan palkkaus. Vastaajien työhyvinvointiin vaikuttavista muista asioista enemmistön työhyvinvointiin vahvistavasti vaikuttivat vapaa-aika ja omat harrastukset, oma fyysinen ja psyykkinen kunto, oma perhetilanne ja sukulaiset, sekä ystävät.
Saatujen vastausten määrä oli todella pieni. Tästä syystä tulosten yleistettävyyttä on syytä epäillä. Syitä vastausten vähyyteen olivat todennäköisesti vastaamisen vapaaehtoisuus, ajankohta ja tavoiteltujen vastausten suuri määrä. Vastausprosentti olisi noussut suuremmaksi, jos kysely olisi osoitettu esimerkiksi koskemaan joko etelä- tai pohjois-Sipoota tai vain kielikylpy yksiköiden henkilöstöä. Vastaajat kokivat työhyvinvointinsa vähintään melko hyväksi, suurin osa hyväksi ja kaksi erinomaiseksi. Kaikki vastaajat näkivät itsensä työskentelemässä varhaiskasvatuksessa myös viiden vuoden päästä.