Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ProVaka-menetelmän käyttämisestä
Hautala, Annamaija; Luoma, Helena (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529605
Tiivistelmä
Varhaiskasvatusikäisten lasten yleisimmät tuen tarpeet liittyvät haasteisiin sosioemotionaalisissa taidoissa. Lapset, joilla on sosioemotionaalisia vaikeuksia, koetaan haasteellisimpana kohdata ja opettaa. Ollakseen osallisena yhteiskunnassa lapsi tarvitsee hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Kasvattajat kaipaavat työnsä tueksi selkeitä ja tutkittuja menetelmiä lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen.
Opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ProVaka-menetelmän käyttämisestä eräässä varhaiskasvatusyksikössä. Erityisesti kiinnosti ymmärtää, minkälainen merkitys ProVaka-mallin periaatteiden mukaisesti annetulla positiivisella palautteella on ja miten se näkyy lasten käyttäytymisessä. Työelämäkumppanina toimi varhaiskasvatusyksikkö, joka on mukana Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka)-toimintamallin koulutus- ja ohjauskokonaisuudessa.
ProVaka-toimintamallin avulla rakennetaan toimintakulttuuri, joka johdonmukaisesti tukee lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä käyttäytymiseen kohdennetulla positiivisella palautteella. Toimintamalli vahvistaa kasvattajien osaamista lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat olleet alusta asti mukana varhaiskasvatusyksikön ProVaka-kehittämishankkeessa. Tutkimusaineisto hankittiin kahtena ryhmähaastatteluna teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi, merkitysanalyysi.
Tutkimus osoitti, että ProVaka-toimintamallin avulla voidaan tukea lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Positiivisella palautteella näytti olevan myönteisiä vaikutuksia koko lapsiryhmään. Positiivinen palaute näyttäytyi myös lasten keskinäisessä toiminnassa. Tavoitteiden saavuttaminen vaati työyhteisössä kaikkien sitoutumista sekä vastuun ottamista omasta ammatillisesta toiminnasta ja kehittymisestä. Kehittämistyön onnistumisen kannalta merkittävää oli johtajalta saatu tuki.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että ProVaka-malli luo hyvän perustan lapsen sosioemotionaalisten taitojen kehittymiselle. Lisäksi tulokset osoittivat, kuinka tärkeää on kasvattajan oman pedagogisen toiminnan arviointi sekä ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen. Opinnäytetyö kirkasti ajatusta siitä, että ProVaka-mallin mukainen ohjaamisen tapa lisäsi lasten välistä myönteistä vuorovaikutusta.
Opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ProVaka-menetelmän käyttämisestä eräässä varhaiskasvatusyksikössä. Erityisesti kiinnosti ymmärtää, minkälainen merkitys ProVaka-mallin periaatteiden mukaisesti annetulla positiivisella palautteella on ja miten se näkyy lasten käyttäytymisessä. Työelämäkumppanina toimi varhaiskasvatusyksikkö, joka on mukana Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka)-toimintamallin koulutus- ja ohjauskokonaisuudessa.
ProVaka-toimintamallin avulla rakennetaan toimintakulttuuri, joka johdonmukaisesti tukee lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä käyttäytymiseen kohdennetulla positiivisella palautteella. Toimintamalli vahvistaa kasvattajien osaamista lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat olleet alusta asti mukana varhaiskasvatusyksikön ProVaka-kehittämishankkeessa. Tutkimusaineisto hankittiin kahtena ryhmähaastatteluna teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi, merkitysanalyysi.
Tutkimus osoitti, että ProVaka-toimintamallin avulla voidaan tukea lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Positiivisella palautteella näytti olevan myönteisiä vaikutuksia koko lapsiryhmään. Positiivinen palaute näyttäytyi myös lasten keskinäisessä toiminnassa. Tavoitteiden saavuttaminen vaati työyhteisössä kaikkien sitoutumista sekä vastuun ottamista omasta ammatillisesta toiminnasta ja kehittymisestä. Kehittämistyön onnistumisen kannalta merkittävää oli johtajalta saatu tuki.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että ProVaka-malli luo hyvän perustan lapsen sosioemotionaalisten taitojen kehittymiselle. Lisäksi tulokset osoittivat, kuinka tärkeää on kasvattajan oman pedagogisen toiminnan arviointi sekä ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen. Opinnäytetyö kirkasti ajatusta siitä, että ProVaka-mallin mukainen ohjaamisen tapa lisäsi lasten välistä myönteistä vuorovaikutusta.