Oppimisyhteisöön perustuva verkkokurssi : scoping katsaus
Tuomaala, Heini (2023)
Tuomaala, Heini
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629751
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää verkko-oppimisyhteisönä toteutettavan kurssin käytettävyyttä. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon tietoa mallin eduista ja huonoista puolista. Tarkoitus ei ollut rakentaa valmista verkkokurssia, vaan kerätä tietoa mallin soveltuvuudesta. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymyksenä oli 1. Mitkä ovat verkko-oppimisyhteisön hyvät ja huonot puolet a) opintojen tarjoajan näkökulmasta? b) oppijoiden näkökulmasta?
Opinnäytetyö toteutettiin Scoping katsauksena, koska aiheesta löytyi verrattain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Scoping katsauksella pyritään tarkastelemaan kaikkea olemassa olevaa tutkimusta erilaisista tutkimusasetelmista huolimatta ja muuta olemassa olevaa tietoa sekä tarjoamaan laaja yleiskatsaus aiheesta. Tässä Scoping katsauksessa tietokantahaut suoritettiin PubMed- ja CINAHL-tietokantoihin sekä julkaisijatietokantoihin Science Direct ja Pro-Quest Central. Sisäänottokriteereinä oli Englanninkieliset katsausartikkelit ja tutkimusartikkelit vuosilta 2002–2023, jotka käsittelivät aihetta. Aineistoon ei hyväksytty MOOC:eja koskevia julkaisuja. Tähän työhön lopulliseksi aineistoksi valikoitui seitsemän julkaisua: neljä mixed-methods tutkimusta, yksi määrällinen tutkimus, yksi laadullinen tutkimus ja yksi artikkeli.
Verkko-oppimisyhteisöjen suurin hyöty varsinkin opiskelijoiden näkökulmasta oli aineiston perusteella vertaistuki. Opiskelijoiden työskennellessä yksin yhteys muihin opiskelijoihin pitäisi erikseen rakentaa. Käytävä- ja ruoka-taukokeskustelujen ja sitä kautta opiskelukavereihin tutustumisen puuttuminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä on puute. Verkko-oppimisyhteisö paikkaa tätä puutetta. Kurssien fasilitointi, opiskelijoiden ja opettajien jatkuva mentorointi vie runsaasti aikaa ja teettää työtä opintojen tarjoajalle. Opintojen vähäisten keskeyttämisten ja oikea-aikaisten valmistumisten ollessa yhteisöllisen kurssimuodon hyvä puoli myös opintojen tarjoajalle sen työläydestä huolimatta.
Yhteenvetona on se, että opiskelijoiden näkökulmasta verkko-oppimisyhteisöllä on lähes pelkästään hyviä puolia lukuun ottamatta teknologiasta aiheutuvia ongelmia. Opintojen tarjoajan näkökulmasta on huomioitava se, että opettajien raskas työtaakka ja kurssien aikaa vievyys ei välttämättä näkynyt oppimistuloksissa. Tämän tyyppisiä kursseja rakentaessa opintojen tarjoajan tulee siten huomioida se, että mikä on saavutettu hyöty suhteessa työn määrään.
Opinnäytetyö toteutettiin Scoping katsauksena, koska aiheesta löytyi verrattain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Scoping katsauksella pyritään tarkastelemaan kaikkea olemassa olevaa tutkimusta erilaisista tutkimusasetelmista huolimatta ja muuta olemassa olevaa tietoa sekä tarjoamaan laaja yleiskatsaus aiheesta. Tässä Scoping katsauksessa tietokantahaut suoritettiin PubMed- ja CINAHL-tietokantoihin sekä julkaisijatietokantoihin Science Direct ja Pro-Quest Central. Sisäänottokriteereinä oli Englanninkieliset katsausartikkelit ja tutkimusartikkelit vuosilta 2002–2023, jotka käsittelivät aihetta. Aineistoon ei hyväksytty MOOC:eja koskevia julkaisuja. Tähän työhön lopulliseksi aineistoksi valikoitui seitsemän julkaisua: neljä mixed-methods tutkimusta, yksi määrällinen tutkimus, yksi laadullinen tutkimus ja yksi artikkeli.
Verkko-oppimisyhteisöjen suurin hyöty varsinkin opiskelijoiden näkökulmasta oli aineiston perusteella vertaistuki. Opiskelijoiden työskennellessä yksin yhteys muihin opiskelijoihin pitäisi erikseen rakentaa. Käytävä- ja ruoka-taukokeskustelujen ja sitä kautta opiskelukavereihin tutustumisen puuttuminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä on puute. Verkko-oppimisyhteisö paikkaa tätä puutetta. Kurssien fasilitointi, opiskelijoiden ja opettajien jatkuva mentorointi vie runsaasti aikaa ja teettää työtä opintojen tarjoajalle. Opintojen vähäisten keskeyttämisten ja oikea-aikaisten valmistumisten ollessa yhteisöllisen kurssimuodon hyvä puoli myös opintojen tarjoajalle sen työläydestä huolimatta.
Yhteenvetona on se, että opiskelijoiden näkökulmasta verkko-oppimisyhteisöllä on lähes pelkästään hyviä puolia lukuun ottamatta teknologiasta aiheutuvia ongelmia. Opintojen tarjoajan näkökulmasta on huomioitava se, että opettajien raskas työtaakka ja kurssien aikaa vievyys ei välttämättä näkynyt oppimistuloksissa. Tämän tyyppisiä kursseja rakentaessa opintojen tarjoajan tulee siten huomioida se, että mikä on saavutettu hyöty suhteessa työn määrään.