Formatiivisen arvioinnin digitalisointi
Mäkinen, Helena (2023)
Mäkinen, Helena
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629749
Tiivistelmä
Teknologia ja digitalisaatio mullistaa maailmaa ja näin se tekee myös kasvatuksen ja koulutuksen alalla. Yksi uusimmista trendeistä opetuksen kentällä on oppimisanalytiikka, johon etsitään parhaita käytänteitä ja sovellutuksia ympäri maailman. Oppimisanalytiikka tarjoaa ratkaisuja myös arviointiin ja erityisesti sen toivotaan auttavan opettajia ja oppilaita kohti parempaa oppimista formatiivisen arvioinnin ja palautteen annon myötä. Tässä opinnäytetyössä selvitetään kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä oppimisanalytiikan tutkimustulokset kertovat analytiikan hyödyntämisestä formatiivisen arvioinnin osalta. Opinnäytetyön tilasi koulutusviennin yritys Finnish Global Education Solutions.
Tutkimusaihe on pyritty rajaamaan siten, että se vastaa opinnäytetyölle asetettuja tavoitteita. Rajausten tekeminen ei ollut helppoa, sillä oppimisanalytiikka itsessään on poikkitieteellinen ja antaa mahdollisuuden tarkasteluun monen eri tieteenalan näkökulmasta. Ensinnäkin aihe on rajattu koskemaan vain perusopetusta ja hakukoneiksi valittiin ne hakukoneet, jotka Haaga-Helian kirjastopalveluiden sekä informaatioteknologian opintojen kannalta ovat olennaisia. Rajauksen ulkopuolelle jätin kaiken tietosuojaan ja eettisyyteen liittyvän arvioinnin ja tarkastelun. Aineisto kerättiin keväällä 2021.
Opinnäytetyön teoriapohja koostuu oppimisanalytiikkaan liittyvästä tietoperustasta ja ohjeistuksesta. Lisäksi työssä esitellään formatiivisen arvioinnin teoriaa, jotta voidaan arvioida oppimisanalytiikan ratkaisuja sen valossa. Mukana tietoperustassa on myös Opetushallituksen Perusopetuksen laatukriteerit käsikirja, jonka on tarkoitus ohjata koulutuksen järjestäjiä varmistamaan opetuksen laatu ja siellä yhtenä keskeisenä teemana myös arviointia käsitellään.
Tutkimuksen tärkein anti liittyy siihen, että oppimisanalytiikkaa kannattaa hyödyntää formatiivisessa arvioinnissa monestakin syystä. Niistä yksi on sen avulla säästettävä aika, joka voidaan käyttää itse opiskeluun. Oppija saa myös sen avulla enemmän palautetta verrattuna perinteisiin arviointitilanteisiin. Sen avulla voidaan selvittää oppijaprofiileja ja hyödyntää koneen ennustemalleja oppijan etenemisestä ja tuen tarpeesta, jolloin voidaan aidosti siirtyä antamaan tukea etupainoteisesti tai ainakin täsmällisiin interventioihin. Tällaisilla ratkaisuilla on myös mahdollista sitouttaa oppija oppimiseen muun muassa vertaisarvioinnin keinoin. Kaikkiaan tämä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin, mutta on huomioitava opettajien ammatillinen kehittyminen ja tarjota heille siihen riittävä koulutus ja valmiita malleja sen toteuttamiseksi, jättäen kuitenkin myös tilaa opettajan ammattitaidolle tehdä pedagogisesti perusteltuja päätöksiä.
Kaikkiaan opinnäytetyö oli onnistunut oppimisprosessi ja onnistui vastaamaan tutkimuskysymykseen sekä sen tilaajan odotuksiin. Jatkotutkimuksissa tulee keskittyä muun muassa ratkaisuihin tietosuojan ja eettisyyden näkökulmista.
Tutkimusaihe on pyritty rajaamaan siten, että se vastaa opinnäytetyölle asetettuja tavoitteita. Rajausten tekeminen ei ollut helppoa, sillä oppimisanalytiikka itsessään on poikkitieteellinen ja antaa mahdollisuuden tarkasteluun monen eri tieteenalan näkökulmasta. Ensinnäkin aihe on rajattu koskemaan vain perusopetusta ja hakukoneiksi valittiin ne hakukoneet, jotka Haaga-Helian kirjastopalveluiden sekä informaatioteknologian opintojen kannalta ovat olennaisia. Rajauksen ulkopuolelle jätin kaiken tietosuojaan ja eettisyyteen liittyvän arvioinnin ja tarkastelun. Aineisto kerättiin keväällä 2021.
Opinnäytetyön teoriapohja koostuu oppimisanalytiikkaan liittyvästä tietoperustasta ja ohjeistuksesta. Lisäksi työssä esitellään formatiivisen arvioinnin teoriaa, jotta voidaan arvioida oppimisanalytiikan ratkaisuja sen valossa. Mukana tietoperustassa on myös Opetushallituksen Perusopetuksen laatukriteerit käsikirja, jonka on tarkoitus ohjata koulutuksen järjestäjiä varmistamaan opetuksen laatu ja siellä yhtenä keskeisenä teemana myös arviointia käsitellään.
Tutkimuksen tärkein anti liittyy siihen, että oppimisanalytiikkaa kannattaa hyödyntää formatiivisessa arvioinnissa monestakin syystä. Niistä yksi on sen avulla säästettävä aika, joka voidaan käyttää itse opiskeluun. Oppija saa myös sen avulla enemmän palautetta verrattuna perinteisiin arviointitilanteisiin. Sen avulla voidaan selvittää oppijaprofiileja ja hyödyntää koneen ennustemalleja oppijan etenemisestä ja tuen tarpeesta, jolloin voidaan aidosti siirtyä antamaan tukea etupainoteisesti tai ainakin täsmällisiin interventioihin. Tällaisilla ratkaisuilla on myös mahdollista sitouttaa oppija oppimiseen muun muassa vertaisarvioinnin keinoin. Kaikkiaan tämä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin, mutta on huomioitava opettajien ammatillinen kehittyminen ja tarjota heille siihen riittävä koulutus ja valmiita malleja sen toteuttamiseksi, jättäen kuitenkin myös tilaa opettajan ammattitaidolle tehdä pedagogisesti perusteltuja päätöksiä.
Kaikkiaan opinnäytetyö oli onnistunut oppimisprosessi ja onnistui vastaamaan tutkimuskysymykseen sekä sen tilaajan odotuksiin. Jatkotutkimuksissa tulee keskittyä muun muassa ratkaisuihin tietosuojan ja eettisyyden näkökulmista.