Entsyymiaktiivisuusmenetelmän validointi pipettirobotilla
Savelainen, Elisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111729862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111729862
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Roal Oy:lle, joka on teollisia entsyymejä valmistava bioteknologia-alan yritys. Työn tarkoituksena oli validoida laadunvalvontalaboratorion uusi entsyymiaktiivisuusmenetelmä käyttäen Tecan Fluent -pipettirobottia. Analyysime-netelmänä käytettiin kolorimetristä DNS-menetelmää, joka perustuu pelkistävien sokereiden määritykseen.
Validointi tehtiin neljällä eri entsyymivalmisteella: kahdella nestenäytteellä ja kahdella kuivanäytteellä, joista tehtiin erilaisia laimennoksia. Määritettäviksi validoinnin käsitteiksi valittiin lineaarisuus, mittausepävarmuus, uusittavuus, toistettavuus sekä toteamis- ja määritysrajat. Substraatin tarkka kuvaaminen jätetään työssä mainitsematta sen salassapitovaatimuksen takia. Työssä myös selvitettiin, onko substraatin pakastuksella vaikutusta tulosten luotettavuuteen.
Toistettavuutta selvitettiin tutkimalla yhden analyytikon mittaustulosten sisäisiä keskiarvoja ja keskihajontoja ja uusittavuutta selvitettiin kolmen analyytikon keskinäisistä vastaavista. Yhdestä nestenäytteestä tehtiin analyyseja myös tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriossa ja niiden tuloksia käsiteltiin uusittavuusmittauksissa. Mittausepävarmuudelle oli oma laskentaosio validointipohjalla. Lineaarista mittausaluetta mitattiin tekemällä useita eri laimennoksia oletetulta absorbanssialueelta.
Suurimmaksi osaksi validoinnissa verrattiin suhteellisia keskihajontoja ja keskiarvoja.
Tavoitteena oli saada keskihajonnat alle 10 %:iin, ja tässä onnistuttiin hyvin. Uusit-tavuusmittauksien keskiarvoissa oli eri analyysintekijöiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroavuutta, mutta tulokset olivat muuten arvoiltaan tarpeeksi samaa luokkaa keskenään. Mittausepävarmuudeksi ja laajennetuksi mittausepävarmuudeksi oli tavoitteena saada alle 20 %, ja tässäkin onnistuttiin. Lineaariseksi mittausalueeksi saatiin 0,2–1,2, mikä eroaa hieman absorbanssiarvovälin alkuoletuksesta 0,2–1,3. Validointi on onnistunut ja uuden entsyymiaktiivisuusmenetemän käyttöä voidaan jatkaa.
Validointi tehtiin neljällä eri entsyymivalmisteella: kahdella nestenäytteellä ja kahdella kuivanäytteellä, joista tehtiin erilaisia laimennoksia. Määritettäviksi validoinnin käsitteiksi valittiin lineaarisuus, mittausepävarmuus, uusittavuus, toistettavuus sekä toteamis- ja määritysrajat. Substraatin tarkka kuvaaminen jätetään työssä mainitsematta sen salassapitovaatimuksen takia. Työssä myös selvitettiin, onko substraatin pakastuksella vaikutusta tulosten luotettavuuteen.
Toistettavuutta selvitettiin tutkimalla yhden analyytikon mittaustulosten sisäisiä keskiarvoja ja keskihajontoja ja uusittavuutta selvitettiin kolmen analyytikon keskinäisistä vastaavista. Yhdestä nestenäytteestä tehtiin analyyseja myös tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriossa ja niiden tuloksia käsiteltiin uusittavuusmittauksissa. Mittausepävarmuudelle oli oma laskentaosio validointipohjalla. Lineaarista mittausaluetta mitattiin tekemällä useita eri laimennoksia oletetulta absorbanssialueelta.
Suurimmaksi osaksi validoinnissa verrattiin suhteellisia keskihajontoja ja keskiarvoja.
Tavoitteena oli saada keskihajonnat alle 10 %:iin, ja tässä onnistuttiin hyvin. Uusit-tavuusmittauksien keskiarvoissa oli eri analyysintekijöiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroavuutta, mutta tulokset olivat muuten arvoiltaan tarpeeksi samaa luokkaa keskenään. Mittausepävarmuudeksi ja laajennetuksi mittausepävarmuudeksi oli tavoitteena saada alle 20 %, ja tässäkin onnistuttiin. Lineaariseksi mittausalueeksi saatiin 0,2–1,2, mikä eroaa hieman absorbanssiarvovälin alkuoletuksesta 0,2–1,3. Validointi on onnistunut ja uuden entsyymiaktiivisuusmenetemän käyttöä voidaan jatkaa.