Support families’ experience of support relationship with unaccompanied refugee minors
Tamankag, Sydney-Thelma; Bhattarai, Niruta (2023)
Tamankag, Sydney-Thelma
Bhattarai, Niruta
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429449
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia miten vapaaehtoisten tukiperheiden kulttuurinen ja kielellinen tausta vaikuttaa kokemukseen tukiperheiden ja lasten tai nuorten välisestä tukisuhteesta. Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yhteistyökumppanimme Yhteiset Lapsemme ry. kanssa.
Käytimme tässä opinnäytetyössä haastattelua, joka on laadullisen tutkimuksen menetelmä. Yhteistyökumppanimme olivat ensin yhteydessä tukiperheiden ja -henkilöiden kanssa, joihin me myöhemmin olimme yhteydessä kertoaksemme opinnäytetyön tarkoituksesta. Neljä henkilöä osallistui haastatteluihin. Muodostimme ja muokkasimme haastattelukysymykset yhteistyökumppanimme kanssa. Kaikki haastattelut kestivät noin 40 minuuttia.
Tutkimuksessamme saimme selville, että ne tukiperheet ja alaikäiset, joilla oli samanlainen kulttuuri- ja kielitausta hyötyivät tästä muodostaessaan hyvinvoivaa ja luottamukseen perustuvaa tukisuhdetta. Ymmärryksen, läheisyyden ja turvallisuuden tunne syntyi tutussa ympäristössä henkilöiden kanssa, joilla oli samanlainen kulttuuritausta. Vaikka henkilöiden välillä oli kulttuurillisia eroja, suhteiden hyvinvointia tuki tukiperheen aito pyrkimys tutustua
alaikäisen kulttuuriin. Tämän lisäksi saimme selville, että yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tutustuminen Suomen kulttuuriin ja kieleen oli heidän kotoutumisen kokemuksen ja prosessin kannalta hyvin keskeinen asia. Oli tärkeä luoda tasapaino etnisten ja kansallisten kulttuureiden ja kielten välillä.
Koemme, että tutkimuksellamme on merkitystä ammattilaisille, jotka työskentelevät yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä tukihenkilöiden ja -perheiden kanssa. Tulokset tukevat ammattilaisia löytämään sopivia tukiperheitä alaikäisille, joka helpottaa näiden alaikäisten kotoutumisprosessia. Toivomme, että meidän tutkimuksemme tulokset kannustavat uusia perheitä pohtimaan turkiperheinä toimimista ja että työpaikat lisäisivät monikulttuurisia ammattilaisia työntekijöikseen.
Käytimme tässä opinnäytetyössä haastattelua, joka on laadullisen tutkimuksen menetelmä. Yhteistyökumppanimme olivat ensin yhteydessä tukiperheiden ja -henkilöiden kanssa, joihin me myöhemmin olimme yhteydessä kertoaksemme opinnäytetyön tarkoituksesta. Neljä henkilöä osallistui haastatteluihin. Muodostimme ja muokkasimme haastattelukysymykset yhteistyökumppanimme kanssa. Kaikki haastattelut kestivät noin 40 minuuttia.
Tutkimuksessamme saimme selville, että ne tukiperheet ja alaikäiset, joilla oli samanlainen kulttuuri- ja kielitausta hyötyivät tästä muodostaessaan hyvinvoivaa ja luottamukseen perustuvaa tukisuhdetta. Ymmärryksen, läheisyyden ja turvallisuuden tunne syntyi tutussa ympäristössä henkilöiden kanssa, joilla oli samanlainen kulttuuritausta. Vaikka henkilöiden välillä oli kulttuurillisia eroja, suhteiden hyvinvointia tuki tukiperheen aito pyrkimys tutustua
alaikäisen kulttuuriin. Tämän lisäksi saimme selville, että yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tutustuminen Suomen kulttuuriin ja kieleen oli heidän kotoutumisen kokemuksen ja prosessin kannalta hyvin keskeinen asia. Oli tärkeä luoda tasapaino etnisten ja kansallisten kulttuureiden ja kielten välillä.
Koemme, että tutkimuksellamme on merkitystä ammattilaisille, jotka työskentelevät yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä tukihenkilöiden ja -perheiden kanssa. Tulokset tukevat ammattilaisia löytämään sopivia tukiperheitä alaikäisille, joka helpottaa näiden alaikäisten kotoutumisprosessia. Toivomme, että meidän tutkimuksemme tulokset kannustavat uusia perheitä pohtimaan turkiperheinä toimimista ja että työpaikat lisäisivät monikulttuurisia ammattilaisia työntekijöikseen.