Ruokahalu osana ikäihmisen ravitsemusta: ruokahalun vaikutus ikäihmisen ravitsemukseen tehostetun palveluasumisen yksikössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tekijät vaikuttavat heikentävästi ikäihmisen ruokahaluun ja kuinka hoitotyön ammattilaiset voivat tukea ikääntyneen ruokahalua. Työn tavoitteena on lisätä tietoisuutta hoitotyön ammattilaisille ikäihmisen ruokahaluun vaikuttavista tekijöistä ja ruokahalun tukemisesta terveydenhuollon yksiköissä. Ruokahalun tukemisen keinoja tarkastellaan hoitotyön näkökulmasta ja rajataan tarkasteltavaksi tehostetun palveluasumisen piiriin.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa kerättiin tieteellisistä tietokannoista kuten Cinahl, ProQuest Central, PubMed, sekä kotimaisista tietokannoista Medic ja Finna.fi. Lopullinen aineisto muodostui 11 tutkimusartikkelista, joiden avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat heikentävästi ikäihmisen ruokahaluun? Millä keinoin voidaan tukea ikäihmisen ruokahalua tehostetun palveluasumisen yksikössä? Valituista tutkimusartikkeleista tehtiin analyysitaulukko, jonka avulla analysoitiin aineistojen tuloksia.

Opinnäytetyön tulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan; ruokailua vahvistavat tekijät, ruokailua heikentävät tekijät sekä muut ruokailuun vaikuttavat tekijät. Pääluokkien alle syntyi useita ylä- ja alaluokkia. Merkittävimmäksi ruokailua vahvistavaksi tekijäksi nousi ympäristötekijät, joihin hoitotyössä usein voidaan vaikuttaa. Suurimmat ruokailua heikentävät tekijät olivat fysiologiset muutokset sekä sairaudet, joihin hoitotyön keinoin ei voida merkittävästi vaikuttaa. Lisäksi tuloksissa ilmeni muita ruokailuun vaikuttavia tekijöitä, joita ei voitu luokitella vahvistaviksi- tai heikentäviksi tekijöiksi.

Tulevaisuudessa tutkimusta olisi syytä tehdä laajemmin ruokahalun vaikuttavuudesta ravitsemukseen erilaisissa ympäristöissä elävillä ikääntyneillä. Lisää tutkimusta tarvitaan myös lääkkeiden vaikuttavuudesta ruokahaluun, sekä erilaisten arviointityökalujen hyödyntämisestä ruokahalun arvioimisessa.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti ikääntyneiden parissa työskenteleville sekä terveydenhuollon yksiköissä että koulutusmateriaalina hoitotyön ammattilaisille.

The purpose of the thesis is to describe, with the help of a literature review, which factors have a weakening effect on the appetite of the elderly and how nursing professionals can support the appetite of the elderly. The goal of the work is to increase the awareness of nursing professionals about the factors affecting the appetite of the elderly and how to support the appetite in health care units. The means of supporting the appetite are examined from the perspective of nursing work and limited to the area of intensive sheltered housing.

The work was conducted following the principles of a descriptive literature review. Research material was collected from scientific databases such as Cinahl, ProQuest Central, PubMed, as well as domestic databases Medic and Finna.fi. The final material consisted of 11 research articles, which were used to answer the research questions: Which factors have a weakening effect on the appetite of the elderly? What methods can be used to support an elderly person's appetite in the intensive sheltered housing? An analysis table was made from the selected research articles, which was used to analyze the results of the materials.

The results of the thesis were divided into three main categories; factors that strengthen eating, factors that weaken eating and other factors affecting eating. Several upper and lower categories were born under the main categories. Environmental factors, which can often be influenced in nursing, emerged as the most significant factor that strengthens eating. The biggest factors affecting eating were physiological changes and illnesses that cannot be significantly influenced by nursing methods. In addition, the results showed other factors influencing eating, which could not be classified as strengthening or weakening factors.

Further research should be done on a wider scale about the effectiveness of appetite on nutrition in elderly people living in different environments. More research is also needed about the effect of medications on appetite and the use of different screening and assessment tools in assessing appetite.

The results of the thesis can be used especially for those working with the elderly both in health care units and as training material for nursing professionals.