Yksilöllisen kelaustuolin hankintaprosessi
Korpi, Minna (2023)
Korpi, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930084
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan harrastustoiminnassa sekä paraurheilussa käytetyn liikkumisen apuvälineen, kelaustuolin hankintaprosessia. Aihe nousi esille työelämäharjoittelun aikana esimerkkitapauksen kautta, kun nuori harrastaja sekä hänen huoltajansa olivat hankkimassa ensimmäistä omaa mittatilauksena valmistettavaa tuolia. Tuoliin oli saatu jo valmiiksi rahallista avustusta eri tahoilta, sillä yksittäinen väline on tuhansien eurojen arvoinen investointi. Muun muassa yleinen tiedon puute prosessista sekä monisivuinen tilauslomake olivat haasteita tuottavia kohtia, joiden selvittämiseksi osalliset, opinnäytetyön tekijä, sekä pitkäaikainen kelausurheilija yhdistivät voimansa. Tuloksena saatiin harrastajalle yksilöllisesti sopiva kelaustuoli, sekä opinnäytetyö, jossa tuodaan esille prosessin eri vaiheita ja huomioitavia asioita.
Opinnäytetyöni päätarkoitus oli vastata ilmenneeseen tarpeeseen, eli olla mukana dokumentoimassa ja tukemassa kelaustuolin hankinnan onnistumista, sekä selkeyttää prosessi. Tavoite oli, että tulevaisuuden harrastajat saisivat helpommin informaatiota mittatilauksena valmistetun kelaustuolin hankinnasta muun muassa tämän opinnäytetyössäni esitellyn tapauksen avulla. Yhdistämällä teoriaa paraurheilusta, ratakelauksesta ja mittauksista sekä kuvallisia esimerkkejä hyödyntämällä saavutettiin helposti lähestyttävä, yleistietoa kattava tuotos.
Pohdintaosiossa tuodaan esille opinnäytetyön toteuttajan sekä harrastajan kokemuksen lisäksi ehdotuksia erilaisista jatkotoimenpiteistä ja mahdollisuuksista, joihin aihepiiriä voisi jalostaa tulevaisuudessa. Looginen jatkumo voisi olla esimerkiksi suorituserot vanhan lainatuolin sekä uuden mittatilaustuolin välillä, joita voisi mitata kvantitatiivisen tutkimuksen avulla Metropolian Ammattikorkeakoulun liikelaboratorion tiloissa. Tällöin voisi varmistua yksilöllisesti valmistetun paraurheiluvälineen hyödyistä myös numeerisesti, ja vertailla näitä tuloksia jo aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon.
Opinnäytetyön lähtökohtaiseen tarpeeseen onnistuttiin vastaamaan, sillä kelaustuolin hankintaprosessi onnistui ja harrastaja on tyytyväinen lopputulokseen. Yksilöllisen harrastusvälineen hankinta voi kuitenkin olla jokaiselle erilainen, joten opinnäytetyön tiedon luotettavuutta ei pysty taata yhden esimerkin perusteella ja sitä tulee arvioida sekä soveltaa kriittisellä otteella.
Opinnäytetyöni päätarkoitus oli vastata ilmenneeseen tarpeeseen, eli olla mukana dokumentoimassa ja tukemassa kelaustuolin hankinnan onnistumista, sekä selkeyttää prosessi. Tavoite oli, että tulevaisuuden harrastajat saisivat helpommin informaatiota mittatilauksena valmistetun kelaustuolin hankinnasta muun muassa tämän opinnäytetyössäni esitellyn tapauksen avulla. Yhdistämällä teoriaa paraurheilusta, ratakelauksesta ja mittauksista sekä kuvallisia esimerkkejä hyödyntämällä saavutettiin helposti lähestyttävä, yleistietoa kattava tuotos.
Pohdintaosiossa tuodaan esille opinnäytetyön toteuttajan sekä harrastajan kokemuksen lisäksi ehdotuksia erilaisista jatkotoimenpiteistä ja mahdollisuuksista, joihin aihepiiriä voisi jalostaa tulevaisuudessa. Looginen jatkumo voisi olla esimerkiksi suorituserot vanhan lainatuolin sekä uuden mittatilaustuolin välillä, joita voisi mitata kvantitatiivisen tutkimuksen avulla Metropolian Ammattikorkeakoulun liikelaboratorion tiloissa. Tällöin voisi varmistua yksilöllisesti valmistetun paraurheiluvälineen hyödyistä myös numeerisesti, ja vertailla näitä tuloksia jo aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon.
Opinnäytetyön lähtökohtaiseen tarpeeseen onnistuttiin vastaamaan, sillä kelaustuolin hankintaprosessi onnistui ja harrastaja on tyytyväinen lopputulokseen. Yksilöllisen harrastusvälineen hankinta voi kuitenkin olla jokaiselle erilainen, joten opinnäytetyön tiedon luotettavuutta ei pysty taata yhden esimerkin perusteella ja sitä tulee arvioida sekä soveltaa kriittisellä otteella.