Viiltomittaukset kuntotutkimuksissa
Kinnunen, Simo (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930111
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö perustuu vuonna 2020 tehtyyn RTA-koulutuksen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä selvitettiin viiltomittauksiin vaikuttavia tekijöitä ja arvioitiin viiltomittausten luotettavuutta lattiapäällysteiden vaurioselvityksissä. Tutkimusmenetelminä olivat kuntotutkimuksissa tehtyjen kosteusmittausten tulosten tarkastelu sekä laboratoriossa suoritetut kokeet eri mittausvariaatioilla. Viiltomittausten luotettavuutta haluttiin selvittää, koska tietyissä tapauksissa viiltomittauksilla saadaan jopa yli 10 % RH -yksikköä korkeampia arvoja kuin saman mittapisteen pintaosan porareikä- tai näytepalamittauksilla.
Mittausraportteja tarkasteltiin yhteensä 15 kohteen ja 137 mittapisteen osalta. Mittausraporttien perusteella ei havaittu yksittäistä selkeää syytä, joka selittäisi viiltomittausten ja pintaosan rakennekosteusmittausten välistä epäloogisuutta. Todennäköisimmät selittävät tekijät ovat lämpötilaerot, matalien porareikien epäluotettavuus sekä joissain harvinaisissa tapauksissa kemialliset yhdisteet.
Laboratoriokokeissa eri mittausvariaatioilla saatiin hyvin yhdenmukaisia mittaustuloksia ja tulokset olivat varsin loogisia. Laboratoriotutkimuksen perusteella 15 minuutin mittausajalla saadaan noin 2,0…2,5 % RH –yksikköä ja 30 minuutin mittausajalla noin 1,0…1,5 % RH –yksikköä todellista matalampia kosteuspitoisuuksia.
Tämän tutkimuksen perusteella Hanna Keinäsen vuonna 2013 valmistuneessa RTA-koulutuksen opinnäytetyössä "Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin" esitetty viiltomittauksen menetelmäohje on kenttätöihin varsin hyvin soveltuva.
Mittausraportteja tarkasteltiin yhteensä 15 kohteen ja 137 mittapisteen osalta. Mittausraporttien perusteella ei havaittu yksittäistä selkeää syytä, joka selittäisi viiltomittausten ja pintaosan rakennekosteusmittausten välistä epäloogisuutta. Todennäköisimmät selittävät tekijät ovat lämpötilaerot, matalien porareikien epäluotettavuus sekä joissain harvinaisissa tapauksissa kemialliset yhdisteet.
Laboratoriokokeissa eri mittausvariaatioilla saatiin hyvin yhdenmukaisia mittaustuloksia ja tulokset olivat varsin loogisia. Laboratoriotutkimuksen perusteella 15 minuutin mittausajalla saadaan noin 2,0…2,5 % RH –yksikköä ja 30 minuutin mittausajalla noin 1,0…1,5 % RH –yksikköä todellista matalampia kosteuspitoisuuksia.
Tämän tutkimuksen perusteella Hanna Keinäsen vuonna 2013 valmistuneessa RTA-koulutuksen opinnäytetyössä "Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin" esitetty viiltomittauksen menetelmäohje on kenttätöihin varsin hyvin soveltuva.