Muistityön mielekkyys ja monipuolisuus ammattilaisten kuvaamana

Abstract

Muistisairautta sairastavien parissa tehtävän työn myönteisistä puolista on tärkeää kertoa, jotta muistityön julkisuuskuva kohenisi ja vetovoimaisuus lisääntyisi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemuksia muistityön myönteisistä merkityksistä. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten työn myönteisiin merkityksiin ja niiden jakamiseen keskitytään työyhteisöissä. Tavoitteena oli nostaa esille muistityön myönteisiä merkityksiä ja monipuolisuutta ammattilaisten kokemana sekä tuoda esiin keinoja, joilla työn myönteisiä merkityksiä voidaan jakaa työyhteisöissä.

Opinnäytetyö noudatti laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöllinen teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kahdeksan muistisairautta sairastavien parissa eri työtehtävissä työskentelevää ammattilaista. Aiemmat myönteiset kokemukset ikääntyneistä, muistityön sisältyminen koulutukseen ja niiden myötä myönteisen vanhuskäsityksen muodostuminen ovat innoittaneet alalle. Myös näkemys muistityön merkityksellisyydestä ja tarpeellisuudesta on vaikuttanut alalle hakeutumiseen. Työn myönteisiksi merkityksiksi nousi asiakkaisiin, työn sisältöön ja työyhteisöön liittyviä tekijöitä. Työn myönteiset merkitykset edistävät työhön sitoutumista.

Muistityö koettiin kiinnostavaksi, ja muistisairautta sairastavia kuvattiin esimerkiksi aidoiksi, avoimiksi ja yksilöllisiksi persooniksi, joiden seurassa on mukava olla. Ammattilaiset voivat käyttää työssään omaa persoonaansa, vahvuuksiaan, luovuutta ja huumoria. Myös myönteisen palautteen saamisen koettiin olevan yksi työn mielekkyyteen vaikuttava tekijä. Työtä kuvattiin monipuoliseksi ja kokonaisvaltaiseksi. Muistisairautta sairastavien lisäksi yhteistyö läheisten kanssa sekä monialainen yhteistyö koettiin mielekkääksi. Vaikka työ on vastuullista, positiivisessa mielessä haastavaa ja jatkuvasti itseä kehittävää, puolet haastateltavista mainitsi, että se ei ole raskasta. Työyhteisöön liittyviä myönteisiä tekijöitä olivat yhteisöllisyys, autonomia sekä hyvä johtaminen. Työyhteisön tuen ohella itsenäinen työskentely ja vaikuttamismahdollisuudet koettiin mielekkäiksi.

Työyhteisöissä jaettiin koulutuskokemuksia, hyviä käytäntöjä ja saatua palautetta. Työn myönteisistä merkityksistä ja onnistumisista keskusteltiin kuitenkin melko vähän tietoisesti. Työn myönteisten merkitysten jakamisessa työyhteisön ulkopuolelle korostui sosiaalisen median käyttö. Myös valtamediaa ja muita verkostoja hyödynnettiin.

Tuloksia voidaan hyödyntää rekrytoinnissa ja koulutuksia markkinoitaessa. Työn myönteisiä merkityksiä on hyvä tietoisesti pohtia. Muistityön toimintaympäristöjen kulttuurin kannattaa perustua positiiviseen johtamiseen ja itseohjautuvuuteen. Jatkossa olisi tarpeen kartoittaa, mikä vaikutus koulutuksella on asenteisiin muistisairautta sairastavia kohtaan ja muistityön mielekkyyden kokemiseen. Myös kuntoutus- ja terapiahenkilöstön myönteisiä kokemuksia tulisi kartoittaa ja alan vetovoimaisuutta edistää henkilöstön keskuudessa.

It is important to communicate the positive aspects of working with people suffering from memory disorders to improve the image and attractiveness of this work. The purpose of this thesis was to explore the experiences of social and healthcare professionals regarding the positive meanings of working with people suffering from memory disorders. The aim was also to investigate how the focus is placed on the positive meanings of work and their sharing within work communities. The goal was to highlight the positive meanings and diversity of the work as experienced by professionals, and to promote their sharing within work communities.

The thesis followed the principles of qualitative research. The data was collected by using individual thematic interviews of eight professionals working in various roles with people suffering from memory disorders. Previous positive experiences with the elderly, the inclusion of memory work in education, and the resulting formation of a positive perception of the elderly had inspired individuals to enter this field. Perceiving memory work as meaningful and necessary had also influenced career choices. Positive meanings of work included factors related to clients, job content, and the work community. Positive meanings of work promote work commitment.

Working with people suffering from memory disorders was considered as interesting, and individuals with memory disorders were described as genuine, open and unique. Professionals can use their own personalities, strengths, creativity, and humor in their work. Receiving positive feedback also influenced the meaningfulness of work. The work was described as diverse and holistic. In addition to people with memory disorders, collaboration with family members and multisectoral cooperation was seen as meaningful. Although the work is responsible, positively challenging, and involves continuous self-improvement, half of the interviewees mentioned that it is not hard. Positive factors related to the work community included the experience of community, autonomy, and good leadership. Along with support from the work community, independent work and opportunities to influence were seen as meaningful.

In work communities, experiences related to training, best practices, and received feedback were shared, but discussions about the positive meanings and successes of work were consciously limited. Sharing the positive meanings of work outside the work community was emphasized through the use of social media. Mainstream media and other networks were also utilized. The study results can be used in recruitment and marketing training programs. The culture in the memory work environments should be based on positive leadership and self-direction.