HUS Sydäninfarktin jälkeen digihoitopolun käyttöönoton kartoitus ja soveltuvuus Vantaan perusterveydenhuoltoon

Abstract

Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajatarpeet asettavat sosiaali- ja terveysalalle haasteita, mihin pyritään vastaamaan entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Digitalisaatiosta toivotaan ratkaisuja näihin haasteisiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluita valmistelleen Vantaa-Kerava-sote-asukkaan asialla-hankkeen yksi tavoite oli digitaalisten palveluiden saatavuuden lisääminen minkä lisäksi Vantaan perusterveydenhuollossa oli tunnistettu tarve sydäninfarktipotilaiden hoidon kehittämiselle. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan HUS sydäninfarktin jälkeen- digihoitopolun soveltuvuutta, käyttöönottoa ja vaikutuksia Vantaan perusterveydenhuollon sydäninfarktipotilaiden hoitoon erityisesti ammattilaisnäkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnetään tulevaisuusajattelua ja nykytilan lisäksi mallinnetaan myös jatkokehityksen mahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmiuksia digihoitopolun käyttöönottoon ja tukea sydäninfarktipotilaiden hoidon kehittämistä digitaalisilla palveluilla.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Tutkimuksellisessa osuudessa tietoa kerättiin teemahaastatteluilla kohdennetusti digihoitopolun sekä sydäninfarktipotilaiden hoidon asiantuntijoilta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Kehittävässä osuudessa hyödynnettiin keskusteluja ja yhteiskehittämistä digihoitopolun visuaaliseen mallintamiseen Vantaan perusterveydenhuollon sydäninfarktipotilaiden hoidossa.

Tuloksien perusteella digihoitopolku soveltuisi monelta osin Vantaan perusterveydenhuollon tarpeisiin. Digihoitopolku on liukumäki erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, millä tuetaan hoidon jatkuvuutta. Perusterveydenhuolto ei työskentele digihoitopolulla, joten käyttöönottoprosessi on varsin kevyt. Nykyisellään digihoitopolku ei muuta perusterveydenhuollon työtä, mutta ammattilaisen aikaresursseja voi säästyä, koska potilas saapuu perusterveydenhuollon piiriin varmempana omahoidostaan ja potilas voi edelleen hyödyntää digihoitopolun omahoitomateriaalia. Digihoitopolkua on kuitenkin mahdollista jatkokehittää ja laajentaa ottamalla mallia OYS Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolusta. Tämä merkitsisi paljon raskaampaa käyttöönottoprosessia, mutta odotettavissa olisi vaikuttavampaa sekundääripreventiota, suurempia kustannushyötyjä ja resurssisäästöjä. Hoidon vaikuttavuutta voidaan lisätä tarjoamalla potilaalle lisäksi myös Sydänliiton eTulppa verkkovalmennusta. Kehittämistyössä tuotettu visuaalinen palvelupolku auttaa hahmottamaan potilaan ja ammattilaisen tehtäviä digihoitopolulla sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä nykytilassa ja tulevaisuusajattelussa.

Terveyskylän digihoitopoluilla on jo monia todettuja hyötyjä kustannustehokkuuden, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden saralla. HUS Sydäninfarktin jälkeen digihoitopolku tarjoaa kehittämisalustan, jota voi personoida organisaation tarpeisiin sopivaksi. Lisäksi digihoitopolku tarjoaa uudenlaisia keinoja kehittää sydäninfarktipotilaiden hoitoa ja seurantaa sekä ohjaa ammattilaisen ja asiakkaan mentaliteettia perinteisestä kivijalkahoidosta itseohjautuvaan potilaaseen.

Population aging and immigrants pose challenges for social and healthcare services with reduced tax revenue. Digitalization is hoped to deliver solutions for these challenges. A preparatory project for social and healthcare services in Southern Finland was conducted to increase the availability of digital social and health care services. The purpose of this Master’s Thesis was to study the suitability and implementation of a Finnish Post-Myocardial infarction digital care path on the care of myocardial infarction patients in primary health care especially in the perception of a healthcare professional. Besides the current state, future predictions are explored to outline further development possibilities. The objective is to increase preparedness for the digital care path implementation in Southern Finland and support digital service development for myocardial infarction patients.

Master’s Thesis was carried out as a research-oriented development work of working life. The data was collected by using theme interviews of the digital care path and myocardial infarction care from selected professionals. The analysis was conducted by the methods of content analysis. A visual model of the digital care path was created by using discussions and co-development presenting myocardial patient care after implementation of the Finnish Post-Myocardial infarction digital care path in primary care.

The results suggested that the Finnish Post-Myocardial infarction digital care path would be quite appropriate fit for the needs of primary health care in Southern Finland. The digital care path primarily support continuity of care as a link between specialized medical care and primary health care. The fact that the primary health professionals would not work in the digital care path makes the implementation process light. The digital care path is not supposed to alter provided care in primary health care, but it can create cost benefits by saving professionals time as patients arrives to primary health care more certain about their self-care and will continue using self-care content provided in the digital care path. The digital care path can also be developed further. This would require more demanding implementation process but would result as more effective secondary prevention, greater cost benefits and better resource conservation. Offering patients also additional online coaching will improve intervention effectiveness. Created visual model helps to understand duties for patient and professional on the Finnish Post-Myocardial infarction digital care path as well current and possible future co-operation between specialized medical care and primary health care.

Digital care paths created by Health Village had already shown benefits in the field of cost effectiveness, availability and effectiveness. The Finnish Post-Myocardial infarction digital care path works as a development platform that can be personalized to needs of primary health care in Southern Finland. In addition, The Finnish Post-Myocardial infarction digital care path offers new tools to develop myocardial infarction patient care and shifts care mentality from traditional care towards self-care patients.