ADHD-oireiden Tunnistaminen varhaisessa vaiheessa.
Pehkonen, Minna; Nissinen, Jaana (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130732
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ADHD-oireiden vaikutuksia elämänhallintaan ja palveluntarpeeseen eri ikävaiheissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka ADHD-oireisille voisi saada apua ja ohjausta palveluiden pariin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyselyn avulla selvitettiin palvelupolkua, jota voisi hyödyntää jo varhaisessa vaiheessa työskenneltäessä ADHD-oireisten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ADHD:n vaikutuksista mahdolliseen syrjäytymiseen. Tavoitteena oli myös tiedon jakaminen, jotta syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Tärkeää oli myös saada kohderyhmän ääni kuuluviin, sillä ADHD-oireisten henkilöiden kokemuksista voidaan oppia paljon.
Toimeksiantaja oli ADHD-liiton Pohjois-Savon paikallisjärjestö Eijsveikeet, Pohjois-Savon ADHD-, Autismi- ja kielihäiriöt ry. Järjestön keskuspaikkana toimii Kuopio, jonne toimintakin pääasiassa sijoittuu. Eijsveikeet ry järjestää vertaistukitapaamisia, ryhmätoimintaa ja tapahtumia neurokirjon häiriöisille, heidän perheilleen ja läheisilleen. Järjestön toiminnassa tavoite on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä neurokirjon häiriöistä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmää. Aineistoa kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, jota jaettiin järjestön ja sosiaalisen median kautta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2023 ja aineistoa kerättiin kuukauden ajan. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia, joihin vastaajat saivat kirjoittaa kokemuksistaan omin sanoin. Vastauksia kyselyn aukiolon aikana palautui yhteensä yksitoista.
Tutkimustulokset osoittivat varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Vastaajat kuvailivat tuen tarpeen olevan koulumaailmassa merkittävä, mutta tarpeellista oli tuen saaminen perheille jo ennen kuin lapsi saavuttaa kouluiän. ADHD-diagnoosin saaminen ajoissa olisi etu elämänhallintaa ja -laatua ajatellen. Vastausten perusteella ADHD-oireilusta seurasi yhteiskunnallista haastetta, jos oireisiin ei saatu apua tarpeeksi ajoissa. Varhain aloitetut päihteiden käyttäminen ja rikollisuus tulivat vastauksissa näkyville, mutta ilmi tuli myös ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle muun muassa syrjäytymisen ja mielenterveyden ongelmien vuoksi. Tuloksista kävi ilmi, että ohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista olisi hyvä saada enemmän.
Toimeksiantaja voi käyttää tutkimusta esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan kehittämisessä tai palveluihin ohjaamisessa. ADHD-oireiset henkilöt hyötyvät tuloksien mukaan palveluihin ohjaamisesta. Tutkimustuloksia voi soveltaa myös muissa sosiaalialan toimintaympäristöissä. Jatkotutkimuksia voisi työlle olla esimerkiksi tutkia asiantuntijoiden käsityksiä ADHD-palvelujen saatavuudesta ja käyttämisestä tai kehittämistyönä luoda ADHD-esite perheille jaettavaksi.
Toimeksiantaja oli ADHD-liiton Pohjois-Savon paikallisjärjestö Eijsveikeet, Pohjois-Savon ADHD-, Autismi- ja kielihäiriöt ry. Järjestön keskuspaikkana toimii Kuopio, jonne toimintakin pääasiassa sijoittuu. Eijsveikeet ry järjestää vertaistukitapaamisia, ryhmätoimintaa ja tapahtumia neurokirjon häiriöisille, heidän perheilleen ja läheisilleen. Järjestön toiminnassa tavoite on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä neurokirjon häiriöistä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmää. Aineistoa kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, jota jaettiin järjestön ja sosiaalisen median kautta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2023 ja aineistoa kerättiin kuukauden ajan. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia, joihin vastaajat saivat kirjoittaa kokemuksistaan omin sanoin. Vastauksia kyselyn aukiolon aikana palautui yhteensä yksitoista.
Tutkimustulokset osoittivat varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Vastaajat kuvailivat tuen tarpeen olevan koulumaailmassa merkittävä, mutta tarpeellista oli tuen saaminen perheille jo ennen kuin lapsi saavuttaa kouluiän. ADHD-diagnoosin saaminen ajoissa olisi etu elämänhallintaa ja -laatua ajatellen. Vastausten perusteella ADHD-oireilusta seurasi yhteiskunnallista haastetta, jos oireisiin ei saatu apua tarpeeksi ajoissa. Varhain aloitetut päihteiden käyttäminen ja rikollisuus tulivat vastauksissa näkyville, mutta ilmi tuli myös ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle muun muassa syrjäytymisen ja mielenterveyden ongelmien vuoksi. Tuloksista kävi ilmi, että ohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista olisi hyvä saada enemmän.
Toimeksiantaja voi käyttää tutkimusta esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan kehittämisessä tai palveluihin ohjaamisessa. ADHD-oireiset henkilöt hyötyvät tuloksien mukaan palveluihin ohjaamisesta. Tutkimustuloksia voi soveltaa myös muissa sosiaalialan toimintaympäristöissä. Jatkotutkimuksia voisi työlle olla esimerkiksi tutkia asiantuntijoiden käsityksiä ADHD-palvelujen saatavuudesta ja käyttämisestä tai kehittämistyönä luoda ADHD-esite perheille jaettavaksi.