Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan ensikäynti syöpäsairaanhoitajan vastaanotolla : opas Kalajoen terveyskeskuksen syöpäsairaanhoitajille
Rahkola, Hanna (2023)
Rahkola, Hanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130863
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Kalajoen terveyskeskuksen syöpähoitajille keskusteluopas palliatiivisen potilaan ensikäynnille. Palliatiivisen potilaan hoito on tällöin lopetettu erikoissairaanhoidossa ja hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuoltoon. Käynti on henkisesti raskas niin potilaalle, omaiselle kuin hoitajallekin.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kalajoen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan syöpähoitajien kanssa. Kalajoella työskentelee kolme syöpähoitajaa. Tarve oppaalle tuli syöpähoitajilta. Oppaan sisältöä suunniteltiin yhdessä syöpähoitajien kanssa. Oma idea potilaalle annettavasta lomakkeesta, johon potilas voi itse kertoa toiveista, peloista ja muista mieltä painavista asioista tuli käytännön kokemuksen kautta kesken opinnäytetyöprosessin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä keskusteluoppaana syöpähoitajille, sekä lomakkeena potilaalle. Oppaasta kerättiin kirjallinen palaute syöpähoitajilta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ennakoivaa hoitosuunnitelmaa, palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, sekä palliatiivisen- ja saattohoidon järjestämisestä Kalajoella. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään potilaan ja omaisen psykososiaalista tukemista, sekä vuorovaikutusosaamista. Tietoperustana teoriaosuuteen oli palliatiivisen- ja saattohoidon Käypä hoito -suositukset, sekä suomalaiset ja ulkomaalaiset artikkelit, sekä tutkimukset. Teoriaosassa hyödynnettiin syöpähoitajien tekemä saattohoitosuunnitelma Kalajoen kaupungille ja Kalajoen vuodeosastolle. Kalajoen kotisairaalan sairaanhoitajaa haastateltiin kertomaan kotisairaalatoiminnasta ja heidän osuudestansa palliatiiviseen- ja saattohoitoon Kalajoella.
Palautekyselystä tuli ilmi, että oppaalle oli selkeä tarve ja se koettiin hyväksi avuksi palliatiivisten potilaiden keskustelukäynneille. Jatkosuosituksena ja seuraavana kehittämiskohteena olisi omaisen tukeminen potilaan kuoleman jälkeen hoitohenkilökunnan taholta. Omaisen tukemista voisi olla esimerkiksi jälkikontakti potilaan kuoleman jälkeen.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kalajoen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan syöpähoitajien kanssa. Kalajoella työskentelee kolme syöpähoitajaa. Tarve oppaalle tuli syöpähoitajilta. Oppaan sisältöä suunniteltiin yhdessä syöpähoitajien kanssa. Oma idea potilaalle annettavasta lomakkeesta, johon potilas voi itse kertoa toiveista, peloista ja muista mieltä painavista asioista tuli käytännön kokemuksen kautta kesken opinnäytetyöprosessin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä keskusteluoppaana syöpähoitajille, sekä lomakkeena potilaalle. Oppaasta kerättiin kirjallinen palaute syöpähoitajilta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ennakoivaa hoitosuunnitelmaa, palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, sekä palliatiivisen- ja saattohoidon järjestämisestä Kalajoella. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään potilaan ja omaisen psykososiaalista tukemista, sekä vuorovaikutusosaamista. Tietoperustana teoriaosuuteen oli palliatiivisen- ja saattohoidon Käypä hoito -suositukset, sekä suomalaiset ja ulkomaalaiset artikkelit, sekä tutkimukset. Teoriaosassa hyödynnettiin syöpähoitajien tekemä saattohoitosuunnitelma Kalajoen kaupungille ja Kalajoen vuodeosastolle. Kalajoen kotisairaalan sairaanhoitajaa haastateltiin kertomaan kotisairaalatoiminnasta ja heidän osuudestansa palliatiiviseen- ja saattohoitoon Kalajoella.
Palautekyselystä tuli ilmi, että oppaalle oli selkeä tarve ja se koettiin hyväksi avuksi palliatiivisten potilaiden keskustelukäynneille. Jatkosuosituksena ja seuraavana kehittämiskohteena olisi omaisen tukeminen potilaan kuoleman jälkeen hoitohenkilökunnan taholta. Omaisen tukemista voisi olla esimerkiksi jälkikontakti potilaan kuoleman jälkeen.