Uudellenkäytön esteet ja mahdollisuudet
Voutilainen, Mervi (2023)
Voutilainen, Mervi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130833
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää uudelleenkäytön esteitä ja mahdollisuuksia lainsäädännön ja kuluttajien mielikuvien näkökulmasta. Sen tarkoituksena oli saada uudelleenkäyttöalan toimijoiden käyttöön tutkittua tietoa liiketoiminnan kehittämiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi. Tutkimuskysymykset olivat, miksi kuluttaja ei osta tai myy uudelleenkäytettyjä tuotteita sekä mitkä asiat saisivat kuluttajan lisäämään uudelleenkäytettyjen tuotteiden ostamista ja myymistä. Työn tilaajana toimi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, joka edusti perustamaansa RENET Uudelleenkäyttöverkosto ry:tä.
Työn tietoperustan muodostavat kiertotalouden ja uudelleenkäytön määritelmät. Niitä käsitellään kuluttajien, taloudellisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Uudelleenkäyttöalaan liittyvästä lainsäädännöstä työssä kuvattiin jäte-, vero-, kuluttaja- sekä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuluttajien käsityksiä aiheesta puolestaan selvitettiin määrällisellä internetkyselyllä, jolla tavoiteltiin laajaa vastaajajoukkoa.
Kuluttajille suunnatun kyselyn tulokset kertovat, että uudelleenkäytön ympäristövaikutukset ovat vastaajille tärkeitä. Vastaajat kuitenkin valitsevat käytetyn tuotteen uuden sijaan, jos hinta on erityisen edullinen tai tuotteen kunto uutta vastaava. Tuloksista kävi myös ilmi, että kuluttajien halukkuus maksaa erityisesti uudelleenkäyttöpalveluista ei vastaa palveluiden todellisia kustannuksia. Tuloksia tarkasteltaessa tulotason mukaan oli havaittavissa, että alhaisempaan tuloluokkaan itsensä määritelleen vastaajat ovat valmiita maksamaan käytetyistä tuotteista enemmän kuin korkeampaan tulotasoon kuuluvat.
Uudelleenkäyttöalan toimijat voivat hyödyntää työhön koottua lainsäädäntöä toiminnassaan. Lisäksi kuluttajakyselyn tuloksien perusteella toimijat voivat kehittää toimintaansa. Erityisesti tuotteiden turvallisuuteen ja puhtauteen panostamisella on mahdollisuus lisätä kuluttajien halukkuutta uudelleenkäyttöön ja näin parantaa alan organisaatioiden liiketoimintamahdollisuuksia.
Työn tietoperustan muodostavat kiertotalouden ja uudelleenkäytön määritelmät. Niitä käsitellään kuluttajien, taloudellisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Uudelleenkäyttöalaan liittyvästä lainsäädännöstä työssä kuvattiin jäte-, vero-, kuluttaja- sekä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuluttajien käsityksiä aiheesta puolestaan selvitettiin määrällisellä internetkyselyllä, jolla tavoiteltiin laajaa vastaajajoukkoa.
Kuluttajille suunnatun kyselyn tulokset kertovat, että uudelleenkäytön ympäristövaikutukset ovat vastaajille tärkeitä. Vastaajat kuitenkin valitsevat käytetyn tuotteen uuden sijaan, jos hinta on erityisen edullinen tai tuotteen kunto uutta vastaava. Tuloksista kävi myös ilmi, että kuluttajien halukkuus maksaa erityisesti uudelleenkäyttöpalveluista ei vastaa palveluiden todellisia kustannuksia. Tuloksia tarkasteltaessa tulotason mukaan oli havaittavissa, että alhaisempaan tuloluokkaan itsensä määritelleen vastaajat ovat valmiita maksamaan käytetyistä tuotteista enemmän kuin korkeampaan tulotasoon kuuluvat.
Uudelleenkäyttöalan toimijat voivat hyödyntää työhön koottua lainsäädäntöä toiminnassaan. Lisäksi kuluttajakyselyn tuloksien perusteella toimijat voivat kehittää toimintaansa. Erityisesti tuotteiden turvallisuuteen ja puhtauteen panostamisella on mahdollisuus lisätä kuluttajien halukkuutta uudelleenkäyttöön ja näin parantaa alan organisaatioiden liiketoimintamahdollisuuksia.