Profiling of Cloudberry Cell Cultures by Applying Metabolomics
Koskikallio, Mika (2014)
Koskikallio, Mika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101714800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101714800
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Teknologian tutkimuskeskukselle VTT:lle. Työn tarkoituksena oli aloittaa laitoksen projekti, jossa sovellettaisiin metabolomiikassa käytettäviä analyyttisiä menetelmiä marjasoluviljelmien koostumuksen selvittämiseen. Päällimmäisinä tavoitteina projektissa oli testata muutamalla eri liuottimella uuttaen marjasolunäytteitä ja kokeilla, soveltuisiko GCxGC-TOFMS -laitteisto tällaisten matriisien analysoimiseen.
Alustavasti työssä oli tarkoitus testata kuutta eri marjalajia, mutta lopulta tutkimus tehtiin lakan soluviljelmillä aikarajoituksien takia. Työn kannalta keskeisimpiä ongelmia olivat sopivan uuttomenetelmän löytämisen lisäksi näytteiden suuresta sokeripitoisuudesta aiheutuvien analyyttisten ongelmien eliminointi.
Työ suoritettiin yritys-erehdys -periaatteella. Näytesarjoja valmistettiin yhteensä seitsemän, joista jokaisen valmistuksessa pyrittiin korjaamaan edellisen virheet ja kehittämään menetelmää entisestään. Menetelmissä muokattiin yksityiskohtia, kuten uuttoliuoksen koostumusta ja -suhteita solukkomääriin verrattuna. Vähitellen kävi ilmi, että eri marjalajeille olisi kehitettävä omakohtaiset uutto-olosuhteet ja esikäsittelyt. Näiden kokeiden perusteella lakka valittiin sopivimmaksi tutkimuskohteeksi.
Tulokset osoittivat, että näytteenvalmistus, esimerkiksi sokereiden poistaminen näytteistä ja kvantitointiin liittyvien parametrien optimoiminen vaatisivat vielä runsaasti kehitystyötä. Tämän työn puitteissa saatiin kuitenkin tärkeää perustietoa marjasoluviljelmien koostumuksesta ja analyyttisistä kehityskohteista.
Alustavasti työssä oli tarkoitus testata kuutta eri marjalajia, mutta lopulta tutkimus tehtiin lakan soluviljelmillä aikarajoituksien takia. Työn kannalta keskeisimpiä ongelmia olivat sopivan uuttomenetelmän löytämisen lisäksi näytteiden suuresta sokeripitoisuudesta aiheutuvien analyyttisten ongelmien eliminointi.
Työ suoritettiin yritys-erehdys -periaatteella. Näytesarjoja valmistettiin yhteensä seitsemän, joista jokaisen valmistuksessa pyrittiin korjaamaan edellisen virheet ja kehittämään menetelmää entisestään. Menetelmissä muokattiin yksityiskohtia, kuten uuttoliuoksen koostumusta ja -suhteita solukkomääriin verrattuna. Vähitellen kävi ilmi, että eri marjalajeille olisi kehitettävä omakohtaiset uutto-olosuhteet ja esikäsittelyt. Näiden kokeiden perusteella lakka valittiin sopivimmaksi tutkimuskohteeksi.
Tulokset osoittivat, että näytteenvalmistus, esimerkiksi sokereiden poistaminen näytteistä ja kvantitointiin liittyvien parametrien optimoiminen vaatisivat vielä runsaasti kehitystyötä. Tämän työn puitteissa saatiin kuitenkin tärkeää perustietoa marjasoluviljelmien koostumuksesta ja analyyttisistä kehityskohteista.