Työhön osallistuvien kokemuksia osaamistodistuksesta Kainuun alueella
Lokka, Pia; Ukkonen, Marja (2023)
Lokka, Pia
Ukkonen, Marja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231039
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin osaamistodistuksen merkitystä hyvinvoinnille sekä työllistymiselle ja opintoihin hakeutumiselle työhön osallistuvien näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneet koostuivat henkilöistä, jotka ovat saaneet osaamistodistuksen työskentelystään oppimisympäristöksi tunnistetussa työpaikassa Kainuun alueella vuosien 2016–2023 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota ajankohtaista ja opinnollistamisen kehittämisen kannalta tärkeää tietoa Kainuun alueen kunnille, joille opinnollistaminen on tarkoitus juurruttaa pysyväksi käytännöksi ja -toimintamalliksi työllistymistä edistävissä palveluissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkimustuloksien hyödyntäminen työelämälähtöisten koulutus- ja kuntoutuskokonaisuuksien kehittämiseen sekä jatkuvan oppimisen palvelutarjonnan monipuolistamiseen.
Opinnollistamisella tarkoitetaan eri toimintaympäristöissä kerrytettyä osaamista sekä sen tunnistamista ja dokumentointia osaamistodistuksella, jolla tehdään työhön osallistuvan osaaminen näkyväksi ja jonka kautta työhön osallistuva tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan. Osaamistodistus koostuu perustutkinnon- tai ammatillisen tutkinnon perusteisiin kohdistuvista ammattitaitovaatimuksista. Opinnollistamisen käsitteillä ei ole yhdenmukaista ja virallista määritelmää ja opinnollistamista käytetään eri tavoin eri konteksteissa. Tässä opinnäytetyössä työhön osallistuvalla tarkoitetaan työllistymistä edistävissä palveluissa osaamista kerryttänyttä- sekä palkkatyössä olevaa henkilöä, jolla ei ole ammatillista tutkintoa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opinnollistamisella osaamista Kainuuseen OK – hanke. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin sähköisellä – lomakekyselyllä. Kysely lähetettiin vastaajille sähköpostitse. Vastauksia saatiin kaikkiaan 17 osaamistodistuksen saaneelta henkilöltä. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan osaamistodistuksella ei ole juurikaan ollut vaikutusta työhön osallistuvan työllistymiselle tai opintoihin hakeutumiselle mutta sillä on ollut myönteistä vaikutusta työhön osallistuvan hyvin-voinnille. Tutkimukseen osallistujat sekä työ- ja elinkeinoministeriön osaamisen tunnistamisen työryhmä olivat yhtä mieltä siitä, että laajamittainen tiedon lisääminen ja hyvien käytänteiden jakaminen opinnollistamisesta on edellytys toimivalle ja vaikuttavalle opinnollistamisen hyödyntämiselle työllisyyspalveluissa. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi mahdollista keskittyä yhteisten käsitteiden luomiseen ja yhteistyön lisäämiseen eri toimijoiden keskuudessa, joka nähtiin lähtökohtana opinnollistamisen laajemmalle käytölle ja yksilöiden elämäntilanteiden edistämiselle työmarkkinoilla.
Opinnollistamisella tarkoitetaan eri toimintaympäristöissä kerrytettyä osaamista sekä sen tunnistamista ja dokumentointia osaamistodistuksella, jolla tehdään työhön osallistuvan osaaminen näkyväksi ja jonka kautta työhön osallistuva tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan. Osaamistodistus koostuu perustutkinnon- tai ammatillisen tutkinnon perusteisiin kohdistuvista ammattitaitovaatimuksista. Opinnollistamisen käsitteillä ei ole yhdenmukaista ja virallista määritelmää ja opinnollistamista käytetään eri tavoin eri konteksteissa. Tässä opinnäytetyössä työhön osallistuvalla tarkoitetaan työllistymistä edistävissä palveluissa osaamista kerryttänyttä- sekä palkkatyössä olevaa henkilöä, jolla ei ole ammatillista tutkintoa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opinnollistamisella osaamista Kainuuseen OK – hanke. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin sähköisellä – lomakekyselyllä. Kysely lähetettiin vastaajille sähköpostitse. Vastauksia saatiin kaikkiaan 17 osaamistodistuksen saaneelta henkilöltä. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan osaamistodistuksella ei ole juurikaan ollut vaikutusta työhön osallistuvan työllistymiselle tai opintoihin hakeutumiselle mutta sillä on ollut myönteistä vaikutusta työhön osallistuvan hyvin-voinnille. Tutkimukseen osallistujat sekä työ- ja elinkeinoministeriön osaamisen tunnistamisen työryhmä olivat yhtä mieltä siitä, että laajamittainen tiedon lisääminen ja hyvien käytänteiden jakaminen opinnollistamisesta on edellytys toimivalle ja vaikuttavalle opinnollistamisen hyödyntämiselle työllisyyspalveluissa. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi mahdollista keskittyä yhteisten käsitteiden luomiseen ja yhteistyön lisäämiseen eri toimijoiden keskuudessa, joka nähtiin lähtökohtana opinnollistamisen laajemmalle käytölle ja yksilöiden elämäntilanteiden edistämiselle työmarkkinoilla.