Yhteistoiminnallinen työhyvinvoinnin kehittäminen Kaustisen seutukunnassa: yhdessä kehittämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Abstract

Nyky-yhteiskunnassa ja työelämässä eletään suurten muutospaineiden ristitulessa sekä viimeisimpien tutkimusten mukaan työssä koetaan aiempaa enemmän kuormitusta sekä työntekijöiden kokemus omasta työkyvystä uhkaa heikentyä. Työhyvinvointi on monella tapaa uhattuna, mutta saman aikaisesti lisääntyvä etä- ja hybridityö tuo mukanaan ennennäkemättömän paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin ja siihen, miten pohjimmiltamme työskentelemme ja millaista toimintakulttuuria luomme. Tämän kehittämistyön näkökulma pohjautui toimeksiantaja organisaation yhteistoiminnalliseen työhyvinvoinnin kehittämiseen, koska työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen kuuluu kaikille työyhteisössä sekä kaikkien näkökulmat ovat tärkeitä sitä kehittäessä. Kehittämistyö toteutettiin soveltaen toimintatutkimuksen periaatteita. Kehittämistyön työympäristönä toimii Kaustisen seutukunta, viiden keskipohjolaisen kunnan yhteinen kehittämisorganisaatio, jossa korostuvat itseohjautuvuus, etä- ja hybridityö ja projektiluontoinen asiantuntijatyö, jossa työntekijät ovat etäällä toisistaan sekä työntekijämuutoksia tulee usein. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää Kaustisen seutukunnan organisaation työhyvinvointia, työssäjaksamista sekä uudenlaisen työhyvinvointikulttuurin edistämistä työelämää kehittämällä. Yhteistoiminnallisen prosessin tavoitteena oli sosiaalisesti ja yhteistyötaitoja kehittäen pohtia ja ratkaista organisaation työhyvinvointiin liittyviä kehittämistarpeita. Lähtökohtana kehittämistyölle oli kerätä tietoa työhyvinvointia lisäävistä ja heikentävistä tekijöistä. Kehittämisprosessiin osallistui koko Kaustisen seutukunnan organisaatio. Kehittämistyön seurauksena havaittiin työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä itseohjautuvuus, etätyö, yhteisöllinen kulttuuri, kannustava ilmapiiri, huumori ja avoimuus. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä havaittiin henkilöstömäärän nopea kasvu, lähikontaktin vähyys, palautteen ja tuen puuttuminen sekä työn organisoinnin heikko määrittely. Edellä kuvattujen löydösten hallitsemiseksi organisaatioissa, työhyvinvointisuunnitelma on välttämätön työkalu. Moninaisten työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden hallinta ilman systemaattista lähestymistapaa ei ole mahdollista modernissa ja muuttuvassa, etätyöpainotteisessa työmaailmassa, asiantuntijatehtävissä. Näiden tutkimuksellisten havaintojen pohjalta toimeksiantajalle laadittiin työhyvinvoinnin kehittämisen vuosikello sekä kehittämissuunnitelma organisaation työhyvinvoinnin tueksi.