Suorituskykymittaaminen eri organisaatiotyypeissä
Saukonoja, Fanni (2023)
Saukonoja, Fanni
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231025
Tiivistelmä
Suorituskykymittaamisen rooli organisaation strategian toteuttamisessa on kasvanut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Erityisesti isommissa organisaatioissa suorituskykymittaamisen tulee olla monipuolisesti toimintaa kuvaavaa ja mitata toimivasti yrityksen kriittisiä menestystekijöitä. Valmiiden mittaristomallien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole aina paras keino toteuttaa suorituskykymittaamista, koska menestystekijät ovat mittaamisen kannalta oleellisesti erilaisia eri organisaatiotyypeissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suorituskykymittaamisen eroja eri organisaatiotyypeissä. Vertailtavina organisaatioryhminä olivat asiantuntijaorganisaatiot sekä tuotanto- ja palveluorganisaatiot. Tavoitteena oli löytää mittaristojen rakentamisen kannalta oleellisia eroja organisaatiotyyppien välillä, sekä mittaristojen rakentamiseen liittyvien prosessien, että mittaristojen sisällön kannalta. Opinnäytteessä keskityttiin erityisesti ei-taloudellisten menestystekijöiden suorituskyvyn mittaamiseen. Opinnäytteen tavoite on olla hyödyllinen apuväline mittariston suunnittelussa.
Empiirinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltaviksi saatiin kaksi yritystä, joista toinen oli asiantuntijaorganisaatio ja toinen muu palveluorganisaatio. Molempiin tarkasteltaviin organisaatiotyyppeihin saatiin siis näkökulmia haastatteluista. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta avattiin työssä strategisen johtamisen, suorituskykymittaamisen, eri mittaristojen sekä eri organisaatiotyyppien näkökulmista.
Haastattelut tukivat kirjallisuudesta tehtyä havaintoa siitä, miten asiantuntijaorganisaatiossa mittaaminen painottuu enemmän aineettoman pääoman mittaamiseen ja tuotanto- ja palveluorganisaatioissa mittaaminen on enemmän objektiivista. Tuotanto- ja palveluorganisaatioissa monipuolista mittausdataa saadaan myös helpommin tuotettua yritysten ERP-järjestelmien avulla automaattisesti. Asiantuntijaorganisaatioissa mittaamisen haasteena on se, että tärkeä mitattava tekijä on henkilöstön potentiaalin hyödyntäminen. Kvantitatiivinen mittaaminen vaatii tällöin tuekseen paljon kvalitatiivista mittaamista, joka sitoo myös enemmän resursseja suorituskykymittaamiseen. Tuotanto- ja palveluorganisaatioissa tärkeää on osata valita oleellisimpia mittareita päätöksenteon kannalta ja tiedostaa mittaamisen prioriteetit toiminnan eri tasoilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suorituskykymittaamisen eroja eri organisaatiotyypeissä. Vertailtavina organisaatioryhminä olivat asiantuntijaorganisaatiot sekä tuotanto- ja palveluorganisaatiot. Tavoitteena oli löytää mittaristojen rakentamisen kannalta oleellisia eroja organisaatiotyyppien välillä, sekä mittaristojen rakentamiseen liittyvien prosessien, että mittaristojen sisällön kannalta. Opinnäytteessä keskityttiin erityisesti ei-taloudellisten menestystekijöiden suorituskyvyn mittaamiseen. Opinnäytteen tavoite on olla hyödyllinen apuväline mittariston suunnittelussa.
Empiirinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltaviksi saatiin kaksi yritystä, joista toinen oli asiantuntijaorganisaatio ja toinen muu palveluorganisaatio. Molempiin tarkasteltaviin organisaatiotyyppeihin saatiin siis näkökulmia haastatteluista. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta avattiin työssä strategisen johtamisen, suorituskykymittaamisen, eri mittaristojen sekä eri organisaatiotyyppien näkökulmista.
Haastattelut tukivat kirjallisuudesta tehtyä havaintoa siitä, miten asiantuntijaorganisaatiossa mittaaminen painottuu enemmän aineettoman pääoman mittaamiseen ja tuotanto- ja palveluorganisaatioissa mittaaminen on enemmän objektiivista. Tuotanto- ja palveluorganisaatioissa monipuolista mittausdataa saadaan myös helpommin tuotettua yritysten ERP-järjestelmien avulla automaattisesti. Asiantuntijaorganisaatioissa mittaamisen haasteena on se, että tärkeä mitattava tekijä on henkilöstön potentiaalin hyödyntäminen. Kvantitatiivinen mittaaminen vaatii tällöin tuekseen paljon kvalitatiivista mittaamista, joka sitoo myös enemmän resursseja suorituskykymittaamiseen. Tuotanto- ja palveluorganisaatioissa tärkeää on osata valita oleellisimpia mittareita päätöksenteon kannalta ja tiedostaa mittaamisen prioriteetit toiminnan eri tasoilla.