Sairaanhoitajien kokemukset raportoinnista sairaalan sisäisissä potilassiirtotilanteissa: teemahaastattelu päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille
Laitinen, Eetu; Launonen, Veikko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331147
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin sairaanhoitajien kokemuksia sairaalan sisäisistä potilassiirroista. Onnistunut potilassiirto on yksi potilasturvallisuuden toteutumisen edellytyksistä. Laadukkaalla raportoinnilla voidaan vaikuttaa potilaan hoidon turvalliseen jatkuvuuteen. Sairaalan sisäisessä potilassiirrossa huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi yksiköiden raportointikäytännöt, raportointiympäristö sekä ammatillinen vuorovaikutus siirtoa toteuttavien yksiköiden välillä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia raportoinnista sairaalan sisäisissä potilassiirtotilanteissa, opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla opinnäytetyön tilaaja Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikka voi kehittää potilasturvallisuutta ja tiedonvälitystä potilassiirtojen yhteydessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikka. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelurunko sisälsi kolme teemaa, joiden alla oli lisäkysymyksiä. Haastattelut äänitettiin puhelimen äänitallennin-sovelluksella. Haastatteluihin osallistui kuusi sairaanhoitajaa. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Tutkimuksen tulokset muodostivat kolme pääluokkaa, jotka olivat 1) Raportoinnin osa-alueet ja niitä tukevat menetelmät 2) Vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä huomioitavat tekijät sekä 3) Ympäristön ja raportointimenetelmän merkitys raportoinnissa. Tulokset muodostivat ensimmäisessä pääluokassa yläluokiksi raportoinnin tärkeimpiä osa-alueita, hoitajan tilannetietoisuuden merkityksen raportoinnissa, raporttia tukevat menetelmät. Toisessa pääluokassa muodostui yläluokiksi vastavuoroisuus ja läsnäolo, selkeä kommunikointi, henkilökohtainen osaaminen, ammatillisuus, kuormituksen merkitys vuorovaikutuksessa ja yhtenäiset raportointimenetelmät. Kolmannessa pääluokassa yläluokiksi muodostui raportointia heikentävät ympäristötekijät, raportin antomenetelmä, tilanteen kiireellisyys ja tietoturvallisuuden säilyttäminen.
Tiedonvälitystä sairaanhoitajien kokemuksien mukaan edistävät esimerkiksi yhtenäiset raportointimenetelmät ja rapotin tukena käytettävät menetelmät, kuten check-listat ja potilasjärjestelmät. Raportoinnissa tulisi kiinnittää huomiota ammatilliseen vuorovaikutukseen eli pysyä asiallisena, kysyä, kuunnella ja keskittyä olennaisiin asioihin. Näin toimiessaan sairaanhoitaja edistää tiedonvälitystä. Ympäristön melu, kiire, keskeytykset ja rauhattomuus voivat häiritä raporttitilannetta, mikä heikentää tiedonvälitystä. Opinnäytetyön tulosten perusteella työn tilaaja voi tarkastella potilassiirron tiedonvälityksen prosessia ja mahdollisesti kehittää sen osa-alueita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia raportoinnista sairaalan sisäisissä potilassiirtotilanteissa, opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla opinnäytetyön tilaaja Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikka voi kehittää potilasturvallisuutta ja tiedonvälitystä potilassiirtojen yhteydessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikka. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelurunko sisälsi kolme teemaa, joiden alla oli lisäkysymyksiä. Haastattelut äänitettiin puhelimen äänitallennin-sovelluksella. Haastatteluihin osallistui kuusi sairaanhoitajaa. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Tutkimuksen tulokset muodostivat kolme pääluokkaa, jotka olivat 1) Raportoinnin osa-alueet ja niitä tukevat menetelmät 2) Vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä huomioitavat tekijät sekä 3) Ympäristön ja raportointimenetelmän merkitys raportoinnissa. Tulokset muodostivat ensimmäisessä pääluokassa yläluokiksi raportoinnin tärkeimpiä osa-alueita, hoitajan tilannetietoisuuden merkityksen raportoinnissa, raporttia tukevat menetelmät. Toisessa pääluokassa muodostui yläluokiksi vastavuoroisuus ja läsnäolo, selkeä kommunikointi, henkilökohtainen osaaminen, ammatillisuus, kuormituksen merkitys vuorovaikutuksessa ja yhtenäiset raportointimenetelmät. Kolmannessa pääluokassa yläluokiksi muodostui raportointia heikentävät ympäristötekijät, raportin antomenetelmä, tilanteen kiireellisyys ja tietoturvallisuuden säilyttäminen.
Tiedonvälitystä sairaanhoitajien kokemuksien mukaan edistävät esimerkiksi yhtenäiset raportointimenetelmät ja rapotin tukena käytettävät menetelmät, kuten check-listat ja potilasjärjestelmät. Raportoinnissa tulisi kiinnittää huomiota ammatilliseen vuorovaikutukseen eli pysyä asiallisena, kysyä, kuunnella ja keskittyä olennaisiin asioihin. Näin toimiessaan sairaanhoitaja edistää tiedonvälitystä. Ympäristön melu, kiire, keskeytykset ja rauhattomuus voivat häiritä raporttitilannetta, mikä heikentää tiedonvälitystä. Opinnäytetyön tulosten perusteella työn tilaaja voi tarkastella potilassiirron tiedonvälityksen prosessia ja mahdollisesti kehittää sen osa-alueita.