Äänisuunnittelun näkökulma pelon äänimaisemaan
Markkula, Ismo (2023)
Markkula, Ismo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331230
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan psykologisen kauhun ja epämukavuuden luomisessa äänisuunnittelussa tarvittavia työkaluja sekä mitä äänisuunnittelijan on hyvä tietää pelon luomisesta ääniraitaan. Opinnäytetyö sisältää kirjallisen osan lisäksi teososan, audioesseen Kun syke ei tunnu (2022).
Kammottavuuden tunnetta ja sen hyödyntämistä audiotaiteessa tutkitaan Sigmund Freudin The Uncanny (2017/1919) -esseen kautta. Työssä tarkastellaan Freudin tunnetuksi nostamien ilmiöiden, kuten uncanny / outolaakso, kaksoisolento ja asioiden toistumisen, ihmisessä aiheuttavaa epämukavuuden tunnetta sekä niiden esimerkkejä tunnetuissa psykologisen kauhun teoksissa.
Keskeinen osa opinnäytetyötä on audioesseen Kun syke ei tunnu kohtausten peilaaminen Freudin käsitteiden ja havaintojen kautta. Näitä esimerkkejä tuetaan konkreettisilla äänisuunnittelun strategioilla ja tekniikoilla, jotka on suunniteltu herättämään epämukavuuden ja pelon tuntemuksia kuulijassa.
Työssä havaitaan, että hyödyntämällä Freudin käsitteitä ja teorioita äänisuunnittelussa voi äänisuunnittelija vahvistaa pelon tunnetta kuulijassa. Yhteinen piirre kaikissa esimerkeissä oli tutun ja turvallisen ilmiön tai ympäristön muuttuminen jollain tavalla arveluttavaksi. Psykologisen kauhun ominaisuus on sen luoman uhan tunteen hienovaraisuudessa ja kuulijan vaikeudessa määritellä epämiellyttävyyden lähdettä.
Kammottavuuden tunnetta ja sen hyödyntämistä audiotaiteessa tutkitaan Sigmund Freudin The Uncanny (2017/1919) -esseen kautta. Työssä tarkastellaan Freudin tunnetuksi nostamien ilmiöiden, kuten uncanny / outolaakso, kaksoisolento ja asioiden toistumisen, ihmisessä aiheuttavaa epämukavuuden tunnetta sekä niiden esimerkkejä tunnetuissa psykologisen kauhun teoksissa.
Keskeinen osa opinnäytetyötä on audioesseen Kun syke ei tunnu kohtausten peilaaminen Freudin käsitteiden ja havaintojen kautta. Näitä esimerkkejä tuetaan konkreettisilla äänisuunnittelun strategioilla ja tekniikoilla, jotka on suunniteltu herättämään epämukavuuden ja pelon tuntemuksia kuulijassa.
Työssä havaitaan, että hyödyntämällä Freudin käsitteitä ja teorioita äänisuunnittelussa voi äänisuunnittelija vahvistaa pelon tunnetta kuulijassa. Yhteinen piirre kaikissa esimerkeissä oli tutun ja turvallisen ilmiön tai ympäristön muuttuminen jollain tavalla arveluttavaksi. Psykologisen kauhun ominaisuus on sen luoman uhan tunteen hienovaraisuudessa ja kuulijan vaikeudessa määritellä epämiellyttävyyden lähdettä.