Kollegiaalisuuden yhteys työhyvinvointiin ensihoidossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ensihoidossa vaaditaan nopeita päätöksiä toisinaan epäselvissä tilanteissa, ja tästä syystä vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa työparityöskentelyä. Työvuorot ovat pitkiä ja kuormittavia, joten työhyvinvoinnin säilyttäminen sekä kollegiaalisuuden vaaliminen ovat keskeisessä osassa niin potilashoidossa kuin ensihoitajien henkilökohtaisessa elämässä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka kollegiaalisuus näyttäytyy ensihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä erityisesti ensihoitajille ja alaa opiskeleville kollegiaalisuuden yhteyksistä työhyvinvointiin ensihoidossa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui eri tietokannoista yhteensä seitsemän vertaisarvioitua tutkimusta. Kaikki tutkimukset olivat englanninkielisiä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntämällä.

Tulosten perusteella kollegiaalisuudella on merkittävä yhteys työhyvinvointiin, johon erityisesti vaikuttavat johtajien toiminta sekä työyhteisöön luotu kollegiaalisuuskulttuuri. Tutkimukset osoittavat johtajien tuen, käyttäytymisen sekä yhteistyön alaisten kanssa olevan avainasemissa työhyvinvointiin. Kollegiaalisuuteen vaikuttavat työyhteisön vuorovaikutus sekä koko organisaation luoma kollegiaalisuuskulttuuri.

Ensihoitajien työhyvinvointi jaetaan kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Tulosten mukaan ensihoitajien fyysistä hyvinvointia tuetaan esimerkiksi työvuorosuunnitteluilla sekä henkilöstöresurssien turvaamisella. Psyykkistä tuetaan muun muassa johdon sekä vertaisten tuella ja sosiaalista hyvinvointia kollegiaalisuuskulttuurin edistämisellä organisaatiotasolla. Johtoasemassa työskentelevien ja alaisten yhteistyön merkitys korostuu läpikäydyissä tutkimuksissa.

Kollegiaalisuutta ensihoidossa on johtajien ja alaisten toimiva sekä toisia tukeva yhteistyö. Kollegiaalisella tuen antamisella on positiivinen vaikutus ensihoitajien työhyvinvointiin sekä työtyytyväisyyteen. Kollegiaalisuutta ensihoidossa ovat lisäksi työyhteisön aktiivinen vuorovaikuttaminen, jokaisen hyväksyminen yksilönä sekä yhteiseen hyvään työskentelyä.

Johtopäätökset ovat, että ensihoidon sosiaaliseen luonteeseen nähden kollegiaalisuutta ensihoidossa on tutkittu rajallisesti aiheen tärkeydestä huolimatta. Kollegiaalisuus muodostuu koko organisaation yhteistyöstä, johtajien ja alaisten sekä vertaisten välisestä tukemisesta sekä työyhteisön vuorovaikutustaidoista. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus ensihoitajien mielenterveyteen ja työhyvinvointiin.

Emergency medical service personnel often work in pairs and are required to make quick decisions in unpredictable and unclear situations. It is due to this that communication skills are crucial. Shifts are often long and taxing, and so maintaining workplace well-being and cultivating collegiality are pivotal to the quality of both patient care and paramedics’ personal lives.

This bachelor’s thesis was conducted as a narrative literature review with the purpose of demonstrating how collegiality is shown among emergency medical services. The aim was to increase general knowledge and understanding about the connections between collegiality and workplace well-being among prehospital care professionals and students. Only seven peer-reviewed research papers found across multiple databases met the inclusion criteria. The methodology for this literature review was content analysis.

According to the results, interactions within the working environment, both between peers and leadership, along with the culture formed by the organisation deeply affect general collegiality. This in turn has a significant relationship with workplace well-being.

Workplace well-being is divided and analysed in three sections: physical, psychological, and social. Research results suggest that physical well-being is supported by ensuring employee resources and thoughtful roster planning. Psychological well-being is aided by both leadership and peer-support. Social well-being benefits from fostering a collegial culture within the organisation. The significance of teamwork between leadership positions and their subordinates is highlighted across all the included research.

Collegiality in prehospital care can be observed as supportive and functional teamwork between different level positions. Collegial support has a direct positive effect on ambulance personnel’s workplace well-being and overall job satisfaction. Collegiality in this field is also active participation in the work community, acceptance of everyone as their own unique individual, and working together for the common good.

Despite the social nature of emergency medicine, research on collegiality is limited. Collegiality is formed through organisational collaboration, leader and peer-support and the interpersonal skills of the work community. Each factor has a significant effect on prehospital emergency care personnel’s mental health and well-being at work.