Kaiutinjärjestelmien mittaaminen yleisötapahtumissa: kaksikanavaiset mittausmenetelmät
Pitkänen, Lauri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331332
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee kaiutinjärjestelmien mittaamista yleisötapahtumissa. Tutkimuskohteena on äänentoistoalalla paikkansa vakiinnuttanut kaksikanavainen mittaus.
Kirjallisessa tutkielmassa tarkasteltiin mittaamisen teoriaa ja lähtökohtia. Pyrkimyksenä oli kartoittaa kaksikanavaisen mittauksen toimintaperiaatteet ja tarkastella niiden eroja verrattuna yksikanavaiseen mittaukseen. Kokeellisessa tutkimusosassa mitattiin kaiutinjärjestelmää. Mittausten tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset keskiarvoistamisen menetelmät vaikuttavat magnitudiin, ja miten niitä soveltamalla pää- ja sub-kaiuttimet ajastetaan keskenään.
Mittaukset osoittivat, että keskiarvoistaminen on suositeltavaa mittaustulosten laadun parantamiseksi. Tilallisesti keskiarvoistettu mittaus edustaa kaiutinjärjestelmän taajuusvastetta koko yleisöalueen osalta paremmin kuin yksittäinen mittauspiste. Ajallisesti keskiarvoistettu mittaus tekee tuloksista toistettavia eli parantaa yksittäisen mittauspisteen luotettavuutta. Spektraalinen keskiarvoistaminen (smoothing) tuo trendit esiin taajuusvasteesta ja näin ollen helpottaa ekvalisointia.
Ajastusmittausten lopputulema oli, että sub-kaiuttimen optimaalinen viiveaika voidaan päätellä vaihekuvaajalta. Onnistunut ajastus on verifioitavissa tarkastelemalla akustisen jakopisteen summautumista koko järjestelmän magnitudista.
Kirjallisessa tutkielmassa tarkasteltiin mittaamisen teoriaa ja lähtökohtia. Pyrkimyksenä oli kartoittaa kaksikanavaisen mittauksen toimintaperiaatteet ja tarkastella niiden eroja verrattuna yksikanavaiseen mittaukseen. Kokeellisessa tutkimusosassa mitattiin kaiutinjärjestelmää. Mittausten tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset keskiarvoistamisen menetelmät vaikuttavat magnitudiin, ja miten niitä soveltamalla pää- ja sub-kaiuttimet ajastetaan keskenään.
Mittaukset osoittivat, että keskiarvoistaminen on suositeltavaa mittaustulosten laadun parantamiseksi. Tilallisesti keskiarvoistettu mittaus edustaa kaiutinjärjestelmän taajuusvastetta koko yleisöalueen osalta paremmin kuin yksittäinen mittauspiste. Ajallisesti keskiarvoistettu mittaus tekee tuloksista toistettavia eli parantaa yksittäisen mittauspisteen luotettavuutta. Spektraalinen keskiarvoistaminen (smoothing) tuo trendit esiin taajuusvasteesta ja näin ollen helpottaa ekvalisointia.
Ajastusmittausten lopputulema oli, että sub-kaiuttimen optimaalinen viiveaika voidaan päätellä vaihekuvaajalta. Onnistunut ajastus on verifioitavissa tarkastelemalla akustisen jakopisteen summautumista koko järjestelmän magnitudista.