Luova ryhmätoiminta ja mielenterveystoipujien osallisuuden kokemukset: Taiteen Sulattamon kävijöiden ryhmähaastattelu

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveystoipujien osallisuuden kokemuksia luovassa ryhmätoiminnassa. Työelämäyhteistyökumppanina oli Taiteen Sulattamo ry, joka järjestää avointa ja maksutonta luovaa ryhmätoimintaa. Opinnäytetyön toimintaympäristönä oli Taiteen Sulattamon taidepajatoiminta. Osallisuuden kokemukset jaoteltiin Nivalan ja Ryynäsen hahmotteleman sosiaalipedagogisen osallisuuden ideaalin kolmen ulottuvuuden mukaan, jotka ovat yhteisöön kuuluminen, osallistuminen yhteisön toimintaan ja kuulumisen tunne. Taiteen Sulattamo voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa kehittämistoiminnassaan.

Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kulttuurihyvinvoinnin kenttä ja sosiaalipedagogisen osallisuuden käsite. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin luovuuden ja luovien menetelmien sekä toipumisorientaation käsitteitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu teemoihin perustuva ryhmähaastattelu. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä Taiteen Sulattamon taidepajatoiminnassa käyvää mielenterveystoipujaa. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että taidepajatoiminnassa osallisuuden kokemukset toteutuvat jokaisessa kolmessa ulottuvuudessa. Tuloksista nousi esiin, että taidepajatoiminnan avoimuus madaltaa kynnystä osallistua toimintaan, levittää tietoisuutta toimintapaikasta sekä edistää osaltaan mielenterveyden haasteiden ympärille muodostuneen stigman purkua. Taidepajatoimintaa ohjaa turvallisemman tilan ohjeistus, jonka puitteissa voi olla turvallisesti yhdessä muiden ihmisten kanssa omien voimavarojen mukaisesti. Toimintaan voi tulla omana itsenään, tukea on saatavilla ja osallistuminen toimintaan on täysin vapaaehtoista. Kävijöillä on vapaus tehdä halutessaan myös muuta kuin mitä suunnitellut ohjaukset sisältävät. Toiminnan maksuttomuus edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Tuloksissa kävi ilmi, että taidepajatoiminta voi tukea ihmisen toimintakykyä ja sen myötä myös elämänhallintaa. Oman luovuuden löytämisessä ja kehittämisessä voi kokea merkittäviä voimaantumisen kokemuksia, jotka tukevat itsetuntoa ja hyvinvointia.

Tulosten perusteella kehittämistarpeita oli iltatoiminnan lisäämisessä, sillä taidepajatoiminta kuten monet muutkin maksuttomat ja toipumista edistävät luovat ryhmätoiminnat toteutetaan lähtökohtaisesti päivätoimintana. Tuloksissa kyseenalaistettiin yleisesti luovien ryhmätoimintojen ikärajojen tarkoitus ja tarpeellisuus. Kansalaisjärjestöjen tarjoamien matalan kynnyksen palveluiden merkitys mielenterveystoipujille vaatisi enemmän huomiota sosiaali- ja terveysalan nykytilaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa.

The purpose of this thesis was to find out the experiences of social inclusion in creative group activities amongst people recovering from mental health problems. The working life partner was Taiteen Sulattamo, which is an organization that arranges open and free of charge art and culture related group activities. The experiences of social inclusion were divided according to the theory of three dimensions of the ideal of inclusion in social pedagogy, which are being part of community, participating in the community and the sense of belonging in the community. Taiteen Sulattamo can use the results of this thesis in their development work.

The theoretical frame of this thesis was the field of cultural wellbeing and the term of social inclusion in social pedagogy. In addition, the terms of creativity, creative methods in social pedagogy and recovery-orientated practices were observed in the thesis. The thesis was performed as qualitative research, and the data was collected in a semi-structured thematic group interview. Four people in recovery who go to art-based group activities of Taiteen Sulattamo took part in the group interview. Theoretical content analysis was used as the method of analysis.

The results of the thesis pointed out that in the art-based group activities all three dimensions of social inclusion were addressed. The results showed that openness of group activities lowers the threshold to take part in activities, spreads awareness of the organization and improves dismantling of the current stigma around mental health challenges. All activity of the organization is guided by the safer space instructions, which allow spending time safely with other people and according to one’s own personal resources. In the activity, it is possible to be who you are, support is available when needed and participating is completely voluntary. The participants also have the freedom to do other things than what is planned in the guided program. Since the activities are free of charge, they also improve accessibility in arts and culture. The results also showed that art-based group activities can support individual’s cognitive performance and thus control in one’s own life too. Finding one’s own creativity and improving it might give remarkable experiences of empowerment, which supports self-esteem and wellbeing.

Based on the results, the need for development was to have more evening activities, since the current art-based activities, as also many other free activities supporting recovery, are arranged mostly in daytime. In the results of the thesis the need and meaning of age limits for creative group activities in general were questioned. The importance of low-threshold services provided by non-governmental organizations for those recovering from mental health problems would also require more attention in the public debate regarding the current state of social and health care field in Finland.