Työhyvinvoinnin taso kohdeyrityksessä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työhyvinvoinnin tilaa kohdeyrityksessä ja sitä miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää yrityksen menestystekijänä. Kohdeyrityksen näkökulmasta lisätavoitteena oli antaa kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyössä käytiin läpi erilaisia työhyvinvoinnin määritelmiä ja valittiin sitten kohdeyritykseen parhaiten sopiva työhyvinvoinnin määritelmä.

Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin työhyvinvoinnin teoriaan ja erityisesti keskityttiin työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden rooliin työhyvinvoinnissa ja sen kokemisessa. Työssä käytiin läpi esimiestaitoja ja lisäksi myös alaistaitojen merkitystä työhyvinvoinnin kokemisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta ja lisäksi työssä tutustuttiin kohdeyrityksen sairauspoissaoloihin työhyvinvoinnin mittarina. Pohdittiin myös sitä, tukeeko sairauspoissaolojen määrä kyselytutkimuksella saatuja tuloksia kohdeyrityksen työhyvinvoinnin tilasta ja miten nämä kaksi mittaria korreloivat keskenään.

Henkilökunnalle tehtiin työhyvinvointikysely, ja sen lisäksi työntekijöillä oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia. Tämän opinnäytetyön tuloksena saatiin kuva kohdeyrityksen työhyvinvoinnin tilasta ja siitä, mitkä työhyvinvoinnin osa-alueet jo toimivat ja mitä vielä pitää kehittää. Näitä kehitysehdotuksia ja teoriaa yhdistämällä saatiin aikaan konkreettisia kehityssuosituksia, joita voidaan käyttää yrityksen uuden työhyvinvointisuunnitelman pohjana. Sen tekeminen toimiikin luonnollisena jatkona tälle opinnäytetyölle, ja tämän opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää sen tekemisessä.

The purpose of this thesis was to investigate the present state of workplace well-being at the target company and how this state of well-being could be developed further into a success factor for the company. An additional objective was to make suggestions for improving of well-being in the company.

From the beginning it was necessary to become familiar with the different definitions of workplace well-being before choosing the definition that would best suit the company.

It was important to understand the theory of workplace well-being and approach it from the perspective of employer, managers and employees in order to establish how staff members experience well-being. Leadership, management and sub-ordinate skills were examined to understand their part in experiencing workplace well-being.

A quantitative research method was used in this thesis. The statistics of absence from work due to illness were looked at as an additional measurement of well-being and these statistics were compared to the existing research data on the matter. It was also contemplated, whether the number of days of absence from work due to illness supports the results received from the investigation on the state of the well-being in the target company and how these two measures correlate with each other.

The employees were requested to evaluate a set of statements regarding workplace well-being and they were offered the opportunity to give their comments and suggestions for improving well-being.

The results demonstrated the state of well-being in the target company and what components of well-being were already in order and which parts still needed to be improved. Combining the suggestions from the employees and the theory made it possible to give concrete recommendations for improving workplace well-being at the target company. A natural continuation will be to create a plan for improving workplace well-being for the target company by utilising the results and conclusions from this thesis.